Uudet tuulet puhaltavat

Kouvolan kaupungin elinkeinotoimi on päättänyt uudistaa täysin linjansa. Se ottaa tavoitteeksi tehdä Kouvolasta Suomen yritysystävällisimmän kunnan ja kasvattaa verotulojaan 10%:lla uusien työpaikkojen myötä. Tavoitellaan myös nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentämistä nuorille suunnatulla työhön laskeutumis- ja koulutusohjelmallaan. Maaseudulle käynnistetään erityiset paikallisten palvelujen kehitysohjelmat, joiden tavoitteena on työllistää erityisesti nuorta väkeä.

Homma käynnistyy kutsumalla kaikki yrittäjät tai sellaiseksi haluavat Vuoropuhelupäiville, jossa puidaan käytännön tasolla yrittämisen ongelmia ja selvitellään kaupungin tai rahoituksen tukitoimien tarvetta käytännön tasolla. Samalla sovitaan virkamiesten jalkauttamisesta yrityksiin selvittämään asioita yrittäjien ja työntekijöiden kanssa keskustellen. Yhteisiä Vuoropuhelupäiviä jatketaan kunnes kaikki halukkaat on saatu haastatelluksi. Sitten alkaa elinkeinojohdossa ja kaupungin hallituksessa saadun tiedon lajittelu rahoituksellisiin, teknisiin, hallinnollisiin ja tukitoiminnan muutosta vaativiin kysymyksiin. Nämä alueet poikivat kunkin vastuualueen johdolle tehtävän saada käytännön toimet käyntiin välittömästi joko käyttäen olemassa olevaa toimintatapaa, tai tarvittaessa sitä täysin muuttaen. Uudet yritysideat tuodaan vielä ideariiheen, jossa kaikki mahdolliset tukitoimet ja kanavat selvitetään. Vastaavat keskustelupäivät käydään koululaisten vanhempien, kotona asuvien vanhusten, töissä käyvien ihmisten, pitkäaikaistyöttömien, opiskelijoiden ja yleensä julkisia palveluja kaipaavien kanssa. Kukin viranomaistaho laatii listan keskeisistä kysymyksistä listan, jota käydään purkamaan. Toiminnan linjaukset valmistellaan kaupungin hallituksessa ja vahvistetaan valtuustossa, joka seuraa toiminnan mittareiden kehittymistä.

Samaan aikaan kaikki käynnissä olevien entisten hankkeiden tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset perataan. Sellaiset hankkeet, jotka eivät ole työllistäneet, niillä ei ole alueen sivistyksellistä tasoa tai turvallisuutta lisäävää päämäärää lopetetaan ja saadut avustukset palautetaan. Uudet haasteet odottavat kehitysväkeä käytännön työn parissa käytännön kysymysten ratkomisessa. Kahden vuoden kuluttua on saavutettu taso, joka huomioidaan valtakunnallisesti palkitsemalla Kouvola Suomen yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Samaan aikaan muuttovirta on kääntynyt positiiviseksi ja verotulojen kasvun myötä uuden tyyppisiä palveluja on saatu luotua myös maaseudulle. Itse asiassa maaseudulla työllisyys on kasvanut eniten ja yrittäjät tehneet sukupolvenvaihdoksia runsaasti. Kouvolan nimi alkaa kuulua yhä kauemmas ja sen toimista tullaan ottamaan mallia kauempaakin.

Ilkka Mäkijärvi (kok)

Valkeala, Kouvola

Terveen kilpailun edistämistä

Työ- ja elinkeinoministeriö – Hallituksen iltakoulu linjasi terveen kilpailun edistämistä.

Tähän kannattaa tutustua myös Kouvolassa! Ollaanko kaikessa toimittu kilpailua sallivasti ja annettu mahdollisuus myös yksityisille yrittäjille? Ovatko kaikki yrittäjät vapaassti mukana kaupungin johtamissa hankkeissa?

Koska monesti voidaan joutua liikaa yksityisen yrittämisen puolelle, pitäisi kaupungin toimia pikemminkin edistäjänä kuin yrittäjänä.

Näin pohdittiin virkamiesten toimia tammikuussa

Ja hovioikeus päätti, ettei kysessä ollutkaan lahjus. Oikeudentaju on kovilla, kun yrittää soveltaa näitä toimintatapoja ja moraalia omaan elämäänsä. En millään pysty hyväksymään sellaista leväperäistä toimintaa, jota tässä kapungissa näköjään saa vapaasti harjoittaa. Yhteisen hyvän nimissä toimivat aikaansaavat henkilöt ovat todella vaarallisella tiellä. Kun olen vielä lähtenyt vaaleihin ehdokkaaksi, voin vain pohtia mihin olenkaan pääni pistämässä?

Kirjoitukseni Kouvolan Sanomissa aiemmin:

Virkamiesten lahjojen raja vedettävä tarkkaan

21.1.2012 4:00

Entisen kaupunginjohtajan hieronnasta noussut kohu poikii jo kirjoituksia lahjan ottamisen puolesta, ja asiaa vähätellään. Onhan tässäkin kaupungissa varmaan suurempiakin asioita, jos ne vaikka osattaisiin laittaa euromääräiseen järjestykseen.

Ajatellaan, että panoksia tarvittaisiin muualla ja tällaiset lillukanvarret pitäisi unohtaa, katsoa ne hyväksytyksi.

Tässä mielestäni tulee kuitenkin vastaan rajanveto lahjan ja lahjuksen välillä. Alkaa myös syntyä käsityksiä virkamiesten tavasta toimia.

Kaupungilla aletaan pohtia yleisesti, että mitä muuta vielä isompaa siellä on jaettu ja jaetaan? Toki pohdintaa kiihdyttää paikallisen aviisin innokkuus uutisoida asiaa ja käsitellä sitä jopa kolmella sivulla.

Uskoakseni oikeudessa on kuitenkin osattu tulkita ero lahjan ja lahjuksen välillä, joten siinä mielessä tämä asia on ainakin ensimmäisessä vaiheessa käsitelty. Kadunmiehen näkökulma on saanut vahvistuksen ja oikeus voittaa.

Virkamiehellä on suuret rahasummat vallassaan, kun Kouvolan kokoinen kaupunki lähtee hankkimaan palveluja, ja totta kai tavaran toimittaja pyrkii tekemään hyvän vaikutuksen päättäjään.

Maan tapa on tuoda pieniä joululahjoja asiakkaille, ja siinä lienee raja, jota ei pitäisi ylittää. Kahvit juodaan pullan kera ja ehkä käydään kerran syömässä. Muuten alkaa tulla päättäjän rakennustyömaalle lautakasoja, kaupungin työvoimalla tehdään remontteja, käytetään palveluja ilmaiseksi, eli käytetään asemaa omasta mielestä vain hieman hyväksi. Jos on tehnyt mielestään jotain hyvää kaupungin asukkaille, voi kai siitä saada hieman korvaustakin, ajattelee pian virkamies, jollei rajaa piirretä selkeästi johonkin kohtaan.

Odotan siis kaupungin johdolta päättäväisyyttä linjauksissaan ja ymmärrystä siitä, että se luo kansalaisten käsityksiä kaupungin tavasta hoitaa yhteisestä etua. Jos pieni asia on mahdollista, ei siitä ole pitkä matka seuraavaan asteeseen. Suomalaisuuteen kuuluu tietty suoraselkäisyys, jota ei pidä väheksyä.

Ilkka Mäkijärvi

Kouvola, Valkeala

Elinkeinotoimi uusiksi

Onko järkeä tuhlata rahaa näin? Montako sairaspetiä saisi tälläkin rahalla? Selvitysten mukaan hyötysuhde on olematon:

Tukiviidakossa 4400 työntekijää

Suomalainen yrityspalvelujärjestelmä todetaan selvityksessä raskaaksi. Erityisesti kuntasektori on suuri ja toimijoita on runsaasti.

Yrityspalveluissa työskentelee kaikkiaan 4 400 työntekijää. Heistä 1 200 saa palkkansa valtiolta. Kunnat työllistävät suoraan 2 400 henkilöä ja vielä 500 välillisesti erilaisten konsulttiyritysten kautta. Lisäksi yrityspalvelutehtäviä hoitaa 300 henkilöä yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen kautta.

Yrityspalvelujärjestelmän palkkakulut ovat 350 miljoonaa euroa vuodessa. Kuntien osuus summasta on 250 miljoonaa. Mutta selvityksen mukaan todellisia kustannuksia on kaunisteltu.

Turhat syyttelyt ja politikointi syrjään

Kokoomuksen kunnallisvaaliehdokkaat ovat miettineet paljon näitä asioita ja tässä linkki artikkeliin USAn vaalitaistelusta. On turha syytellä ja politisoida asioita, kun pitäisi tartua toimeen. Näinhän on yksityisessä yrityksessäkin tehtävä ja alettava töihin. Ensin analysoidaan puolueettomasti mistä asia kiikastaa ja tehdään ratkaisuehdotukset. Siitä syntyy tietysti se vääntö, joka on tyypillistä puoluepolitiikassa. Mutta ehkä voimme sopia, että annamme eniten periksi antavalle koko kunnian onnistuneesta hankkeesta ja paljon palstatilaa. Näin ovat kaikki tyytyväisiä.

http://www.businessinsider.com/politics-economics-facts-charts-2012-6#

Byrokratiaa vastaan

Oikein syletti, kun luin Aamulehden artikkelia leipähankintojen kilpailutuksesta Tampereella. Virkamiehet ovat oikein kunnolla pohtineet toimitusehtoja, joilla saadaan varmistettua oma selusta. Tällaista toimintaa pitäisi kussakin kunnassa tarkkailla puolueettoman lautakunnan voimin koostuen vapaaehtoisista, vaaleilla valituista henkilöistä. Annettaisiin miinus ja pluspisteitä, jotka julkaistaan paikallisessa lehdessä. Tulisi vipinää ja luovaa ajattelua virkamiehiinkin!

http://www.kauppalehti.fi/omayritys/aamulehti+kilpailutuksesta+farssi+tampereella/201209262305

Innovaatiot vai yrittäjyys

Näin kirjoitin jo 2010 Kouvolan kehittämisestä yrittäjien avulla:

Painotetaan yrittäjyyttä, ei innovaatioita

21.12.2010 4:00

Ihmettelen aiemmin kaupunkimme tiedottamisen tasoa. Nyt on virallinen tutkimuskin todennut asukkaiden haluavan ennen kaikkea etukäteen tietää asioista, jotta niitä pääsee sulattelemaan. Kouvolassa hankkeista ei kerrota etukäteen. Yleensä niistä luetaan lehden sivuilta, kuten matkakeskukseen valmistuvasta hotellistakin. Ja muutamaa viikkoa aiemmin kaupunginjohtaja peräänkuulutti keskustarakentamisen visioiden suunnitelmaa! Jos ei tällainen jättihanke kuulu niihin visioihin, niin mikä sitten?

Kouvolan elinkeinoelämän kehitys on menossa kovin toivorikkaasti tulevien visioiden perässä ja olemassa olevan yrittäjäympäristön kehittäminen on jätetty kaupungin perusorganisaation huoleksi. Yhdentyneessä Kouvolassa on ilmeisesti liikaa kuntien yhdentymiseen liittyviä huolia, jolloin yrittäjien huolet eivät ole päällimmäisenä.

Esimerkiksi Lahti listaa yrittäjyyden käytännön tukemisen yhdeksi keskeiseksi teemakseen ja muutenkin sen strategia näyttää paljon käytännönläheisemmältä. Ehkä heillä on jo kehittyneempi pohja tunnettuna business citynä sekä matkailukaupunkina, jossa on yliopisto-osaamistakin.

Kouvolan kaupunki ei mainitsekaan olemassa olevan, runsaasti työllistävän yrittäjyyden olemassaoloa, vaan jatkaa tulevaisuuden kehittelyä, joka sekin näyttäytyy kovin hajanaisina hankkeina meille kaupunkilaisille. On vaikeaa ymmärtää ja hyväksyä pelkkää lehteä lukemalla mihin täällä ollaan menossa.

Jos katsomme kaupungin vetämien digiviestinnän ja matkailun kehittämistä, ei arvosana ole kovin korkea. Logistiikka taas on täysin Venäjän tullien takana, eikä Kotkan-Haminan satamien yhdistymisen vaikutuksesta Kouvolaan ole kuultu sanaakaan. Innovatiiviset metsäteollisuuden kehittämisideat ovat vähissä ja pari puukerrostaloa ei muuta alueen elinkeinorakennetta. Kunhan hankerahat loppuvat, voidaan sille kokeilulle vetää piste.

Onneksi strategioissa on se hyvä puoli, että niitä voidaan muuttaa tilanteiden muuttuessa. Siispä kannatan matkailun teemaan liitettäväksi ostosmatkailuun suuntautumista. Kylpylä olisi jotain, mitä ei ole välillä Imatra-Helsinki, ja sitä hakevat venäläiset. Tässä kaupunki voisi vaikuttaa kaavoittamalla joustavasti vaikka kauppakeskusten lähelle.

Suosittelen myös yrittäjyyden nostamista innovaatioiden sijaan, sillä innovaatio on nyt kaikkien listoilla. Paikallisiin pk-yrityksiin suunnattu hanke rahoituksen, kaavoituksen, tonttien edullisen hinnan ja työvoiman kouluttamisen linjalla toisi heti rahaa kassaan. Lahti muuten linjaa myös luomuruuan ja maaseudun olevan heille tärkeitä. Kouvolan maaseutu ja mökit kolmanneksi teemaksi, paikallisen yrittäjyyden avulla.

Kaupungin oman organisaation roolin korostamista vähennetään. Loppuu pöhötauti ja yrittäjyys saa tuulta purjeisiin.

Ps. Lumitöiden osaamiskeskuksella oli kysyntää Eurooppaa myöten.

Ilkka Mäkijärvi

Kouvola

Pitää yhä paikkansa.

Ilkka

Vastaukseni 7.9 julkaistuun artikkeeliin ja sen kommentointeihin

tönö — Tarpeellinen tuote – onko kysyntää?

Aimo Ahti julkaisi 7.9 Kouvolan Sanomissa yleiskirjoituksen nimeltä ” Woodinno Kouvolalle työpaikkoja luova mahdollisuus”

Sitä kommentoinut Ado Sakari Ala-Krekola komppasi jopa suorilla lainauksilla em. kirjoitusta. Halusin sanoa asiasta pari sanaa, jotka tulivat tästäkin hankkeesta mieleeni:

Ilkka Mäkijärvi kirjoitti:

Adolle,

komppaat vähän liikaa juuri julkaistua kirjoitusta. Kyse on lähinnä siitä tuleeko Kouvolan laittaa riskisijoituksiin rahaa vai pitäisikö sellaiset sijoitukset antaa ykstyisten yritysten tehtäväksi? Sijoitukset Woodinnohankkeessa ovat nyt veronmaksajapainotteiset ja yksityiset ovat mukana vain nimellisesti. Kun pitäisi olla päinvastoin.

Tuotteena puuelementti ei ole uusi, mutta tottakai sillä voi olla markkinoita. Nyt viitataan markkinoilla kuitenkin kaupungin omiin kohteisiin, jotka voitaisiin saneerata käyttäen puu-elementtejä. Missä on todellinen markkina? Miten se saavutetaan? Tottakai prototyyppejä pitää tehdä ja näissä kaupunki voi auttaa – sikäli kun ei tule eturistiriitoja,eikä rikota kilpailulakia. Mutta nyt täytyisi olla jo markkinoinnissa voimakas panostus, eikä tuotannossa. Sillä köydestä ei voi työntää – asiakkaita pitää löytää ensin vetämään.

Tästä on mielestäni kysymys kaikessa kaupungin tukemissa hankkeissa. Sillä hankeihmiset pyörittävät asioita tottuneesti hankerahoilla. Hankerahalla on kuitenkin saatu hyvin harva menestyvä liiketoiminta pyörimään. Vai voiko joku nimetä jonkin? Kouvolassakin riittää väärillä lähtötiedoilla käynnistettyjä hankkeita putkitehtaasta alkaen. Kaupunki ei vain ole oikea taho tässä hommassa. Kaupungin pitää pysyä roolissaan mahdollistajana. Sen pitää luoda mahdollisuuksia kaavoittamalla, tarjoamalla halpaa tonttimaata. Ehkä myös edullisia vuokratiloja rakentamalla. Mutta ei yrittäjänä. Siinä käy muuten niin, että konsultit ryöväävät kassan ja tulos jää nollaan. Katsotaanpa nyt millaiset tilauskirjat on puuelementeillä? Onko asiakaskunta ympäri Suomen herännyt. Kaupungin hidas kaavoittajakin on vasta aloittanut Kuusaan puukerrostaloalueen kaavoituksen. Vuodet siinä vierivät vielä!

Onko siis todella niin, että ei Kouvolassa ole koskaan esitetty parempia hankkeita? Voi ollakin elinkeinotoimesta katsottuna niin, sillä rahoitustapa ei suosi yksityisiä ideoita vaan hankkeita. Jos sama raha (miljoonia vuosittain!) olisi laitettu olemassa olevien yritysten tarvitsemiin markkinointi- ja vientitukiin, olisi Kouvolassa aivan toiset näkymät. Nyt Kouvolassa toimivat firmat ovat elinkeinotoimelle sivuseikka.

Ilkka Mäkijärvi

Valkeala, Kouvola

Kotisivu Ilkka Mäkijärvi

Nuorisossa on voimaa

Minua on huolettanut kovasti nuorten huononeva tilannne työmarkkinoilla ja yhteiskunnan mukana pysymisessä. Kouvolan alueellakin on nuorten vaikeaa saada kunnon lähtöasemia elämälleen. On oltava tarjolla säännöllistä ohjelmaa nuorelle, joka päättää peruskoulunsa ja olisi valmis seuraavaan elämän vaiheeseen. Vanhat hyvät ajat ovat ohi ja nyt täytyy paitsi nuoren itse, myös yhteiskunnan tehdä kovasti töitä alkuasetelman parantamiseen. Tämän startin pitäisi sisältää mahdollisimman monipuolisesti eri vaihtoehtoja nuoren motiviin pitämiseksi korkealla. Jokainen pitkäaikaistyötön ja ja syrjäytynyt nuori maksaa tälle yhteiskunnalle päivittäin suuria summia ja on kaikkien yhteinen taakka; pahimmassa tapauksessa loppuelämänsä. Se on myös raskasta heidän perheilleen, jotka kamppailevat saadakseen lapsensa elämään mukaan. Helposti saatavissa olevat huumeet ja alkoholi ovat helppo vaihtoehto nuorelle, joka ei ole vielä saanut otetta elämästään. Tässä asiassa pitää unohtaa puoluerajat ja tarttua toimeen. Säästöä voi syntyä myös panostamalla henkilöstöön, kuten Vantaalla oli tehty kesän aikana. 400.000 euron panos henkilöstöön toi ainakin 800.000 euron säästön, kun syrjäytyneitä tai sinne ajautumassa olevia avustettiin siirtymään takaisin yhteiskuntaan. Tämän tyyppiseen toimintaan pitää suhtautua vakavasti, eikä tuijottaa yksipuolisesti palkkakustannuksia. Jos yrittäjät saadaan mukana ohjelmaan tukemalla heitä yhteiskunnan varoin, voisi se tuoda esimerkiksi oppisopimuspaikkoja lisää.

Toivon, että ensi vuoden alusta toteutuva nuorisotakuu antaa tälle asialle postiivisen lähtölaukauksen. Paikallisesti meidän on oltava valmiita tukemaan tätä toimintaa aktiivisesti.

Ilkka Mäkijärvi

Valkeala, Kouvola

http://www.ely-keskus.fi/fi/uutiset/uutiset_etusivu/Sivut/Nuorisotakuutunnetuksiviidenministerinvoimin.aspx