Hyvät Ystävät
Vaalien tulo sähköistää politiikan hetkeksi. Toivoa pitää olla. Siksi minäkin lopulta asiaa pitkään mietittyäni päätin lähteä Kokoomuksen kuntavaaliehdokkaaksi kolmatta kertaa.
Pohdintaa aiheutti minun osaltani se, että olen pettynyt politiikan loputtomaan jaaritteluun sekä joihinkin kyynärpäätaktiikan käyttäjiin. Muiden huomiointi ei todellakaan ole poliitikkojen hyve.
Mutta Ben Zyskowicz herätti taas minut mukaan pitämällä todella osuvan puheen sosiaalidemokratian tasapäistäminen vaaroista. Kaikille kurjuutta vaan sen vuoksi, että jollain on vaikeaa. Niinhän ne ajavat asioita ihan tosissaan. Onhan se kiva olla solidaarinen, mutta voisi tuota hommaa toisinkin hoitaa.
Kouvolassa käydään keskustelua virkamiesten ja valtuutettujen roolista asioiden hoidossa. Ihan kiva jaaritella, mutta ei mene meikäläisen pirtaan. Olen sen verran suoraviivainen kaveri, että voisi olla mukava haastaa nuo loputtoman siirtämisen mestarit. TÄYTYY olla helpompi tapa hoitaa yhteisiä asioita.
Pappa sanoi aina Halki Poikki Ja Pinoon. Siinä on sitä yksinkertaisuutta, jota peräänkuulutan. Jos joka asiasta pelätään vaan virheitä, ei tapahdu mitään. No, ei tule virheitäkään.
Tästä lähdetään!