Kommenttini Vesa Vainion kirjoitukseen KS:ssa

Ei voi muuta kuin toivoa, että uusi kaupunginhallitus ottaa selkeän linjan kaikkeen rahankäytttöön ja toiminnan valvontaan. Tavoitteellisuus, hyvät suunnitelmat ja seuranta tulisi olla aina määriteltynä ja isommille hankkeille pitäisi nimetä ammattitaitoinen ja vastuunsa tunteva ohjausryhmä. Avoimuus on valttia ja usein on myönnettävä epäonnistuminenkin. Onhan niin, että asiakkaan ehdottama hanke onnistuu suhteessa 1/20, mutta asiantuntijoiden itsensä aloittamat hankeet saavat markkinat innostumaan vain suhteessa 1/100. On siis hyvin todennäköistä, että monenlaista ideaa on kokeiltava ja tunnusteltava, jotta saadaan tuloksia. Joten näitä juttuja pitää olla menossa monia, joista vain lupaavimmat viedään loppuun. Ja parhaat tekijät löytyvät kuitenkin kaupungin yrittäjien joukosta- siispä enemmin tätä väkeä vastuuseen tuloksen teosta ja kaupungin rooliksi hankkeiden tukeminen.

Aletaan siis ottaa opiksi näistä asioista ja laaditaan tavoitteelliset ja yksinkertaiset toimintaohjeet hankkeiden seulomiseen ja arviointiin. Innovatiivisuus on arvo sisänsä ja byrokratian ei saa antaa sitä tuhota. Mutta jossain menee raja ja se meidän on itse asetettava. Tulos tai ulos – on yksityispuolella selkeä toimintatapa.

Tarkastusosasto tarkastelee

Kaupungin hallitukselle esitetty sisäisen tarkastuksen raportti koskien Woodinnon hankintaepäselvyyksiä herättää kansalaisissa huolta ja hilpeyttä. Voiko olla niin, että voimassa olevia sääntöjä voidaan ylittää noinkin paljon ja tarkastusosasto ei pysty sanomaan asiaan juuta eikä jaata? Kiireellisyyteen vetoava virkamies on varmaan oikeassa virkaa hoitaessaan, eikä tarkastaja halua olla kehityksen esteenä? Tämä tulkintahan avaa monia mahdollisuuksia kaikille virkamiehillemme ja he saavat jatkossa ohittaa turhat pykälät hankintalaissa.  Soitto vaan kaverille, joka tekee ylivertaisen tarjouksen.  Kiireellisyyteen taidan minäkin vedota seuraavien pysäköintisakkojen osuessa kohdalleen. Vetoan kiireessä tehtyyn päätökseeni jättää auto siihen ja vetoan vielä pysäköintitarkastajaan, että hän vain tarkastelisi asiaani. Sama toimii verotuksessa ja ainahan voin etsiä uusista pykälistä muutosta vanhoihin verotusratkaisuihin. Oma selitykseni on jatkossa aina parempi kuin virkamiehen ratkaisu.

Jos vuoden 2009 alusta käytössä olleita sääntöjä olisi noudatettu elinkeinotoimen hankinnoissa, ei tarkastajienkaan toimia tarvitsisi asiaa enempää ruotia.  Kun kansallisten sääntöjen puitteissakin on menty ylärajoilla, hankintojen nimet viittaavat kaikki samaan asiaan, pitäisi tarkastelu muuttua tarkastukseksi.    Nyt jälkiselvityksestä kaikuu kansalle selityksen maku ja luottamus toiminnan avoimuuteen murenee. Tarkastusosasto joka vain tarkastelee, voidaan heti saneerata pois turhana kuluna. Kaupunginhallitus halunnee myös saada tämän hankkeen pois päiväjärjestyksestä ja tyytyy helppoon tiehen.  Woodinnoahan mainostetaan ainoana todellisena työllisyyttä kehittävänä hankkeena, eikä sitä siis pidä häiritä. Mitähän tämäkin kertoo elinkeinotoimesta Kouvolan asukkaille?  Munat samaan koriin ja menoksi.

Ote Kouvolan Sanomien jälkikirjoituksista 15.11.2012

Yritetty on kirjoitti:

Kyllä suuria suunnitelmia on tehty. Ne kaikki on vain ammuttu välittömästi alas. Mitä erikoisempi visio, sitä nopeammin se on torpattu. Kuitenkin juuri erikoisuus on valttia nykyaikana. Kukaan ei ole kiinnostunut Kouvolasta, koska se on täsmälleen samanlainen kuin mikä tahansa muu kaupunki.

Kouvolan ongelma ei ole visioiden puuttuminen, vaan asenneilmapiiri, ennakkoluulot ja nurkkakuntaisuus. Ne ovat edistyksen ja kehityksen suurimmat esteet. Kun nuo esteet saadaan ensin poistettua ja annetaan visionääreille ja niiden toteuttajille vapaat kädet, niin Kouvolan ihmeitä ja erikoisuuksia tullaan ihmettelemään kauempaakin

Vastasin näin:

Tämä on toinen asia, joka latistaa yrityksiä saada jotain aikaan. Eräät ammattimaiset tahot yrittivät saada aikaan avointa pohdintaa Kouvolan kehittämisen suunnasta ja kehittivät kokoon hienon seminaarin, johon kutsuttiin myös Lamminmäki. Professoritason luennoitsijat alustivat visiointia, mutta arvoisa kaupunginjohtaja puhui vaan kännykkäänsä tärkeitä asioita ja halvensi näin tilaisuutta ja asukkaiden yritystä tuoda jotain uutta näkemystä kaupungin kehittämiseen.

Eräs toivoa antava tilaisuus järjestettiin keskustavisio 2030 yhteydessä kun kaupungin nuori arkkitehti sai meitä kokoon peräti 10 halukasta ideoijaa kaupungintalolle. Kaikki päästelivät täysillä näkemyksiään innostuneesti. Toimitin hänelle itse jopa valokuvia näkemieni eri kaupunkien onnistuneista ja jopa erittäin halvoista rakennelmista, jotka toivat eräille paikkakunnille mainetta. Hetken sai jopa ajatella, että niillä voisi olla jotain kysyntää ja tarvetta.

Itse olen seurannut kirjoittelua jo vuosia ja itsekin langennut kiusaukseen silloin tällöin kertoa ainakin itseäni innostavista visoista ja mahdollisuuksista – niinkuin niin monet näillä palstoilla.  Mutta täällä pyöritellyt ajatukset kaikuvat kuuroille korville ja päättäjät istuvat ihan muualla. Läksinpä valtuustoehdokkaaksikin ja olen aina esiintynyt omalla nimelläni, ettei tule vääriä käsityksiä – haluaisin olla mukana kehittämässä hienoa kaupunkiamme. Mutta ei tämäkään toiminut ja täällä sitä taas kirjoitellaan teidän muiden mukana. 

Joten hyvä Yritetty on, todellakin yritetty on.

Kouvolan asema

Huomioita Kouvolan asemasta – siis paikastamme Kaakkoisessa Suomessa

Kun Kouvolassa pyritään saamaan aikaan lopullisia päätöksiä Ratamokeskuksen rakentamisesta, toimivat ympäristökunnat aktiivisesti tärkeämmän asian ympärillä. Työllisyyytä ja kaupankäyntiä pyritään lisäämään joka suunnassa kauppakeskuksien, vapaa-ajan paikkojen ja elämyskohteiden kehittämisellä.

Kouvola ei ole osannut määritellä paikkaansa nopeasti muuttuvassa markkinassa, vaan keskustelu pyörii paikallisten päätösten ympärillä. Samaan aikaan Lappeenrannassa on vedetty valtakunnallista ja venäläisten huomiota lentokentän toiminnan laajennuksella, kauppakeskuksilla, Rauhan alueen rakentamisella ja nyt sitten Ikealla. Lahdessa on pysyvät monumentit urheilukeskuksen muodossa ja mainetta on hankittu business citynä jo riittävästi. Ministerivoimalla on Kotka saanut E18 hankkeen liikkeelle jonka avulla turistivirrat ohittavat entistä helpommin Kouvolan. Meillä puuhastellaan edelleen pienten, paikallisten hankkeiden parissa, eikä minkäänlaista suurta visiota ole kyetty laatimaan.Ehkä voimme lohduttautua sillä, että meillä ei sentään ole niin paljon velkaa muin naapureilla. Toivottavasti he kapsahtavat suuriin suunnitelmiinsa ja turistit taas kiinnostuvat eräpoluistamme. Valitettavasti niin ei taida vaan käydä ja kaupungista poismuutto kiihtyy.

Siispä meidän pitäisi saada aikaan suurempien linjojen suunnitelma, joka perustuu joko alueella olemassa oleville tai hankittaville vahvuuksille. Kaupungin johdon tulisi kyetä linjaamaan riittävän laaja ja kauas kantava kehityssuunnitelma, jota kohti voisivat kaikki toimijat tähdätä. Keskusta-alueen 2030 suunnitelmassa on jo sen suuntaista ajatusta, mutta mitä muuta olisi tehtävä kaupungin aseman kohentamiseksi turismin ja Suomen kartalla? Koska venäläiset turistit pysähtyvät entistä enemmin jatkossa Lappeenrantaan, Vaalimaalle, Kotkaan – ja ajavat sitten Helsinkiin, olisi täällä oltava erilaista nähtävää ja koettavaa. Mitä se voisi olla? Mikä kiinnostaa ihmisiä laajoin joukoin, vai voisimmeko koota pienten tapahtumien verkoston? Tarvitaanko majoitustilaa ja minkälaista? Toimiiko joukkoliikenne kaupungin silllä ja maaseudun suuntaan? Olemmeko talvi – vai kesäihmisiä? Onko voimaa löydettävissä jopa vanhenevan väestömme keskuudesta, karjalaisuudesta, sotilaspiireistä, mistä vaan. Kaupantekoa, yrittäjien tukemiseen panostamista ja infrastruktuuria tarvitaan mutta sitä ei kannata roiskia sinne tänne. Tarvitaan Suuri Suunnitelma.

Tämän tyyppistä visiointia omin voimin ja ehkä ulkopuolisen näkemyksen avulla olisi kyettävä tekemään. Ja mielellään pian, sillä koko ajan maakunta ja maailma ympärillämme kehittyy ja me taannumme samaa vauhtia. Kaupungilla on oikeasti mahdollisuus ottaa johtajuus Kymenlaakson positiivisimman alueen kehittäjänä jos sitä oikein haluamme. Jos eivät omat voimat riitä suosittelen ottamaan oppia lähialueiden onnistumisesta ja myös epäonnistumisista.

Yliopistoa emme saa, virastojen siirrot kiertävät meidät ja kuntien yhdentyminenkin Kouvolan lipun alle yskii. Tehkäämme siis jotain uutta, josta kaikki voivat olla ylpeitä.Kuva

Vaalien jälkeistä aikaa

Vaalit menivät ja tuloksena oli bussilastillinen ääniä. Ei hullumpaa kuitenkaan, vaikka odotuksia tietysti virittelin. Eihän sitä vaaleihin kannata mennä ilman kovia tavoitteita. Tunnettuus koko Kouvolan alueella kuitenkin puuttui, eivätkä äänestäjät monista lupaavista keskusteluista huolimatta lähteneet pelaamaan riskipeliä uuden ehdokkaan kanssa. Onko ihmisille niin tärkeää olla turvallisuushakuinen ja äänestää vuodesta toiseen samaa vanhaa naamaa, jonka tekemiset ovat jääneet valtuustossa hyvin vähiin? Ehkä se on niin ja saman menon halutaan kuitenkin jatkuvan.

Vaalioppaat olivat siinä oikeassa, että mainonta ei toimi vaikka se antoikin hyvän tuntuista tekemistä vaalityöhön. 2500 mainosta ja 500 pinssiä valuivat hukkaan samoin kuin kolme lehtimainosta. Räväkkyyttä olisi ehkä kaivattu ja olisi pitänyt haastaa verta nenästään? Mutta siinä hommassa pitää olla kovapäinen, eikä välittää turhista. Ei sovi oikein luonteeseen.

Menetitte muuten ihan hyvän päättäjän kun ette äänestäneet! Saapa nähdä sitten joskus vielä jaksaako sitä innostua.

Säästöjä syntyy palveluja tehostamalla

Kirjoitukseni Kouvolan Sanomissa

24.10.2012 4:00

Meille ehdokkaille on maalailtu vaikeita aikoja säästöpaineiden edessä. Mutta uusien, veroja lisäävien toimenpiteiden ehdottajat ovat vähissä siksi, että ei uskota Kouvolan kykyyn tehdä työtä ja kasvattaa verotulojaan. Säästökohteita etsitään jatkuvasti väärästä päästä, eli pohditaan vain palvelujen supistamista.

Palveluissa säätöjä pitäisi etsiä toimintaa tehostamalla. Nykyisellään esimerkiksi terveydenhuollossa tehdään runsaasti turhaa raportointityötä. Tehostamista olisi raportoinnin vähentäminen tai keskittäminen taloustehtäviin koulutetuille henkilöille.

Kaupungin elinkeinotoimen hankerahojen täysin uusi kohdentaminen tuo myös säästöä. Nykyisen elinkeinojaoston purkaminen, Kinnon toiminnan supistaminen ja kaiken elinkeinotoiminnan uudelleen arviointi säästäisi melkoisen summan vuosittain rahaa.

Voidaan etsiä aivan uusi suunta. Koska Kouvolan yritysystävällisyys on koko maan tasollakin mitattuna nollassa tulisi etsiä hankkeita, jotka hyödyntävät yrittäjiä ja kaupunkia. Tällainen uusi teema voisi olla vaikkapa nuorten aktiivisen työllistäjän tittelin hankkiminen valtakunnan tasolla. Yhteiskuntatakuu ja nuorten yhä laajeneva ammatillinen koulutus voitaisiin ottaa ykköshankkeeksi ja näin saada moninkertainen hyöty nykyisiin hankkeisiin verrattuna. Saadaan valtion tukemaa työvoimaa ja annetaan nuorille tulevaisuus.

Valtuustossa tulisi olla aktiivisia osaajia, jotka kykenevät arvioimaan työpaikkojen rakennemuutoksen todelliset avainasiat niin tehtaissa, kaupassa kuin pienyrittämisessäkin. Nykyisellään esittelijöiden huonosti perustellut hankkeet ovat menneet kaikilta päättäjiltä läpi ilman kysymyksiä, koska osaaminen niiden arviointiin ei ole riittänyt.

 

Ilkka Mäkijärvi

Kunnallisvaaliehdokas (kok.)

Valkeala, Kouvola

Vastaukseni Mika A. Väyryselle keskustelussa Woodinnosta 22.10.12

 

Puurakentamisen kehittämisen sijaan yrittäjien pitäisi luoda Kouvolassa toimivia urakointiryhmiä, jotka pystyvät toteuttamaan hankkeet tehokkaasti. Siitä syntyy säästö ja kilpailuetu.

Vahinko vaan, että heti ensimmäisessä tarjotussa hankkeessa homma karahti kiville kun olisi pitänyt alkaa kilpailuttamaan hanketta. Kaupungin toimintavoilla tämä ei voi menestyäkään. Mutta jos tämän kaltainen tuote osataan paketoida kannattavasti, voisi se oikealla markkinoinnilla lähteäkin kehittymään ja osaamista alkaisi keskittymään alueelle. Tehtaan tekemiseen ja hallien pakkotäyttämiseen sen sijaan ei pidä ensin keskittyä.

Siis kaupungin hommiahan nämä eivät ole. Rahoituksen etsiminen, tilojen tarjoaminen, työvoiman koulutus, kaavoitus, jne kuuluvat kaupungille, ei yrittämiseen sotkeutuminen. Jos kaupunki tarjoaa sen lisäksi pari kohdetta kilpailutettavaksi (siis muut rakennustavat saavat tulla myös tarjomaan vaihtoehtojaan), pääsee yrityskeskittymä testaamaan oman puurakentamisen vaihtoehtonsa kilpailukykyä ja voi koettaa hioa toimintamalliaan. Elementtien valmistajia löytyy alueelta yllin kyllin, kunhan mallit on tehty ja testattu. Työllisyyttä siis syntyy näiden alihankkijoiden kautta. Puunkäytön lisääminen mahdollistaa hyvän sahatavaran tuottajien pärjäämisen. Ilmastointi- ja sähkötöitä syntyy jne.

Kannatan tällaisen yrityskeskittymän tukemista kaikilla hyväksytyillä tavoilla. Muuta rakennustavat saavat tietysti lähteä samaan kisaan mukaan. Konsultteja ei tarvita juurikaan tässä kisassa. Kaupungin omassa organisaatiossa tulisi olla rahoituksen hankinnan asiantuntemusta tarjolla.

Näin se homma etenee.

 

Sarjassamme ”Etsitäänpä uusia tuloja”

Kiinteistövero ja tasausjärjestelmä

Kouvola vastustaa kiinteistöveron jättämistä pois verotulojen tasausjärjestelmästä ja sanoo meistä tulevan sen myötä suurimpia verontasauksen maksajia 1.1 M euron maksuilla. Voiko joku perustella miksi näin?

Sillä samaan aikaan Kouvola, joka on tunnetusti kolmanneksi suurin mökkikunta saa isot verotulot mökkiläisiltä, jotka asuvat muualla eivätkä käytä palvelujamme. Kun kiinteistövero poistuu laskennallisesta verotulosta pitäisi kaiken järjen mukaan laskennnallinen, mutta ei todellinen verotuotto laskea ja niin ollen meistä tulla laskennallisesti pienituloisempi?

Korjataanko vertailurajaa alaspäin vain miten tämä toimii? Meillä ei ainakaan ole varaa nostaa kiinteistöveroja, koska ne ovat jo tapissaan. Miedän pitäisi siis hyötyä tästä ja jopa pystyä kaavoittamalla uusia alueita saamaan uusia asukkaita ja sitä kautta verotuloja.  Yleisesti himoittua ydinvoimalaa ei taideta saada veronmaksajaksi.
Tässä Valtiontalouden tarkastusviraston käsitys asiasta:

Tasausvähennys ja tasauslisä perustuvat kunnan laskennallisiin, ei todellisiin verotuloihin. Siksi kunnan veroprosentin valinta ei vaikuta tasauslisän tai -vähennyksen suuruuteen. Sen sijaan uudistus vaikuttaa kuntien kannustimiin kehittää veropohjaansa. Ajatus on seuraava: nykyjärjestelmässä kiinteistöveropohjan kasvu lisää kunnan verotuloja, mutta kasvattaa samalla laskennallista verotuloa. Kun laskennallinen verotulo kasvaa, tasausvähennys suurenee tai tasauslisä pienenee. Kunta siis menettää verotulon kasvun kokonaan tai osittain riippuen mm. siitä, onko kunta tasausrajan ylä- vai alapuolella.

Tasausjärjestelmä heikentää kuntien kannustimia hyvään toimintaan. Kunnan palvelujen laatu ja verojen suuruus vaikuttavat asuntojen ja tonttien hintoihin kunnassa. Tehoton ja verorahoja haaskaava toiminta voi laskea tonttien verotusarvoja. Vastaavasti jos kunta tehostaa toimintaansa ja pystyy samoilla verotuloilla tuottamaan parempia palveluita kuin aikaisemmin, kunnasta tulee halutumpi paikka asua. Tällöin asuntojen hintataso kunnassa nousee, mikä heijastuu ajan myötä tonttien verotusarvoihin. Hyödyt tonttien verotusarvojen noususta valuvat kuitenkin muihin kuntiin tasausjärjestelmän kautta.

Elinkeinotoimi on surkeassa tilassa

Näinhän olen kirjoituksissani Kouvolan Sanomissa todennut jo kahden vuoden ajan. Nyt konsultti Jari Aho (KS 14.10) toteaa sen, minkä jokainen kansalainenkin on pystynyt havaitsemaan seuratessaan kaupungin hankkeita. Pahaa pelkään, että kyseiset toteamukset maksavat kaupungille 2-300.000 euroa jälleen kerran, kun ilmaisia neuvojakin olisi ollut saatavilla. On suorastaan kummallista lukea aivan kuin omia kirjoituksiaan konsultin todetessa, että yrityslähtöisyys puuttuu, Kinnon asema elinkeinotoimen kilpailijana on outo, liian tiukka kilpailulain tulkinta on syytä unohtaa ja niin edelleen.

Voi hyvää päivää sentään. Mistä näitä virkamiehiä oikein sikiää? Miksi ei osata tehdä niitä asioita, jotka kaupungille kuuluvat eikä lähteä seikkailemaan yrittäjäksi? Ei olisi tarvinnut tehdä asiasta liian vaikeaa vaan lähteä yrittäjien luokse, kuten Tomi Hautala toteaa kommentissaan.  Ja kaikkeen selvittelyyn haetaan konsultteja. Tämä selvitys lienee tilattu putsaamaan pöytää, kun siihen eivät omat resurssit kykene. Aimo Ahti on esimerkiksi saanut hyvin oudon aseman elinkeinotoimen vetäjänä, kun  samalla palkataan kehitysjohtaja Posti ja annetaan Kinnon kitua omissa pikku ympyröissään. Tehottomuus paistaa kauas ja miljoonat valuvat Kankkulan Kaivoon. Vai miksi Kinnon saa vain puolet kehittämiseen suunnatuista n. 5 miljoonasta? Mihin menevät loput rahat? Onko tilien tarkastaminen lopulta ainoa keino saada selville kaikkien laskujen  osoitteet? Vesa Vainion yritystä saada selville jotain tästä sotkusta pitää kunnioittaa.

Kinnokin voisi tehdä asioita yrityslähtöisesti, eikä vetäytyä virkanmiesmäiseen toimintaan. En voi ymmärtää, miksi ei voida luoda suoraa yhteyttä yrittäjiin jalkautumalla heidän luokseen. Samalla saataisiin aikaan lähtökohdat yrittäjälähtöisille hankkeille, joissa ihan oikeasti tuettaisiin kouvolalaisia yrittäjiä. Asiat olisi voinut pilkkoa niin pieniin osiin, että ne voisi käsittää ja konkretisoida työpaikoiksi asti. Mutta siellä tilataan 300.000 euron selvityksiä matkailun suuntaviivoiksi konsulteilta, kun olisi ollut ilmaisia neuvojakin pöydässä jo valmiina ihan samalla pohjalla.  Konsultteja on monia mutta vain harva kykenee oikeasti jalkautumaan asiakaskuntansa pariin tai asettumaan heidän asemaansa.  Vain tällainen konsulttityö on hintansa väärti. Kaikki käytettävissä olevat varat olisi saatava suunnattua työllistäviin kohteisiin ja turvauduttava ihan tavalliseen kaupunkilaisjärkeen (oma sovellukseni). Jos kaupungilla ei ole laittaa töihin liiketoiminnan käytäntöä tuntevia ja sellaiseen kyeneviä henkilöitä, on pantava koko porukka lomautuksen ja irtisanomisuhan alle. Halvemmaksi tulisi sekin, että pantaisiin porukat pitkälle ruskaretkelle Lappiin kaupungin piikkiin.

Elinkeinotoimen uudistus on ollut minun työlistallani  ensimmäisenä, eikä se sieltä näköjään mihinkään putoa. Sen verran oman arvon tuntoisia johtajia täällä riittää, ettei tätä sotkua ihan äkkiä selvitetä. Me tarvitsemme verotuloja ja niitä tuovat pääasiassa työssä käyvät veronmaksajat.  Kaikki muu räpeltäminen on nyt turhaa rahan haaskausta.