Monimutkaisesta yksinkertaista

Yrittäjien arki on karua, ainakin jos uskoo monia julkaistuja kirjoituksia ja kuulemiani tarinoita.

-Olipa kerran lääkäri, joka olisi perustanut praktiikan ja työllistänyt muutaman kollegan sekä apulaisen. Halutulla liikepaikalla oli sopivat tilat, joita ei tarvitsisi remontoida juuri lainkaan. Homma kariutui siihen, että jokin tarkastaja esti tilojen käytön koska Siivouskomerosta Puuttui Lattiakaivo. Lääkärimme turhautui tehdyn työn mennessä hukkaan ja lähti Espanjaan golfaamaan.

– Suutari-kaimani Ilkka julkisti rajun kirjeensä verottajan suuntaan tässä päivänä muutamana. Emmehän tiedä todellisia taustoja, mutta verottajan kanssa ei leikitä.

– Olin taannoin jo parturin tuolissa kun sisään astui Kolme Poliisia. He nappasivat reipasta yrittäjää kainalosta ja sanoivat: ”Nyt tämä homma loppuu. Sinä kyllä tiedät miksi!”. Ja jättivät minut sinne tuoliin ihmettelemään.

Olisiko kansanedustajien jalkauduttava ihan oikeasti sieltä eduskunnasta todetakseen itse pullonkaulat yrittäjien ja myös kansalaisten arjessa. Varmasti muutama päivä oikeissa töissä voisi kuulua myös kansaedustajan tehtäviin. Olisivat kukin muutaman päivän taksvärkissä ja tekisivät huomioita elävästä elämästä. Nyt en tarkoita pelkkää hallitusta vaan koko kaartia, sillä kaikki puolueet ovat vuorollaan vastaamassa tämän maan määräysviidakosta. Verojen kanto on niin pyhä asia, ettei kukaan tahdo ottaa siitä selvää ja byrokraatit jatkavat tunnollista työtään. Alkoholilaki on tiukka jo kieltolain kumoamisen ajoilta eikä siitä jousteta ainakaan virastojen aloitteesta. EU-pukkaa uutta direktiiviä, jotka meillä kirjataan pilkun tarkasti ylös ja pohditaan omat tarkemmat tulkinnat siihen päälle. Tuontiautojen verotus on tästä oiva esimerkki eikä Tullia saa kukaan muuttamaan kantaansa. Lista on loputon koskien kaikkia yhteiskunnan toimintoja.

Laatujärjestelmiin kuuluu toimintojen auditointi eli ulkopuolinen katselmus. Tässä yhteydessä käydään ensin läpi sovitut prosessin pelisäännöt ja katsotaan miten niitä noudatetaan. Valveutunut auditoija ottaa myös kantaa tähän prosessiin ja tekee huomioita sen heikoista kohdista. Prosessin omistaja vastaa sitten laatimalla suunnitelman asioiden korjaamiseksi ja tehostamiseksi. Eikö tänä käytäntö voisi toimia myös julkisella puolella? Onhan meillä kuuluisa Valtion Talouden Tarkastusvirasto, mutta onko joku kuullut sen saaneen muutosta aikaan sinänsä ansiokkaiden raporttiensa tuloksena? Auditointi on sinänsä helppoa, sillä siinä käytetään ns. Punaista Lankaa. Otetaan prosessista vaikkapa yksi tilaus tai täytetty lomake, verrataan miten sen käyttö on ohjeistettu ja miten sitä käytetään. Seurataan siis lomaketta alusta loppuun ja tehdään siitä huomioita. Tätä kautta on helppo todeta onko kyseessä turha lomake tai toiminta vai onko se todella tarpeellinen. Väittäisin, että näin edeten muutama kansanedustaja saisi hyvän kuvan omasta erikoisalastaan käytännössä ja kannanotot voisivat olla puhujapöntössä erilaisia.

Tarvittaisiin siis reipasta Kaupunkilaisjärkeä ja muutaman vuoden yksinkertaistamiskuuria koko yhteiskunnassamme. Näin voitaisiin äkkiä huomata, että olemme säästäneet muutaman miljardin ja ihmisten elo helpottuisi. Siitä innostuneena jatkaisimme tehostamista päätyen 60 edustajan eduskuntaan ja virtuaalihallituksiin ilman puoluekantaa.

Puurakentamisen ihme

Joku pitää keskustelua hengissä paikallisessa aviisisissa, mutta muuten on hiljaiseloa. Työpaikkojen tulvaa odotellessa tässä muutamat pohdinnat:
Asiasta on tällä nyt vaahdottu jo muutaman vuoden. Missä ovat luvatut työpaikat? Koska kyse ei ole siitä, etteikö puu materiaalina olisi Suomen ykkönen talojen  rakennusaineena, täytyy muussa siihen läheisesti liittyvässä tekemisessä olla jotain vikaa.  Seuravassa muutama tärkeä asia, jotka puuttuvat puuelementti-tehtailijoiden (niitähän ne ovat) konseptista:

Otsikolla markkinavoimat  ja byrokratia
a)  Taloyhtiöt eivät tule helposti päättämään 1000-1400 €/asunto-m2 maksavaa ulkokuorisaneerausta puuelementeillä, kun päälle tulee vielä putkiremontti. Saneeraushanketta on siis vaikea saada suomalaisen yhtiömallisen päätäntärakenteen vuoksi. Ruotsissa riittää vuokrataloja, joiden saneraaus onnistu isännöitsijän päätöksellä.

b) Koska betonielementtejä ei voi juurikaan hyödyntää, vain runko on ainoa mikä kannattaa jättää 70-luvun taloista pystyyn.

c) Talon runko taas on vain noin neljännes rakentamisen arvosta, joten taitaa olla paras laittaa nurin vaan.

d) kaupungin vuokrataloa voisi alkaa saaneerata puuelementeillä. Mutta ehkä sielläkin pitää esittää kannattavuuslaskelmat ennen rahojen myöntämistä?

Eli rahallisesti puuelementti häviää päätösketjussa normaalille putkiremontille taloyhtiön korjausta suunniteltaessa.  Vaihtoehtoina tarjolla olevista saaneerausmuodoista energiatehokkus saadaan kohtuulliseksi ikkunat ja ovet uusimalla, lämmitysjärjestelmän saaneeraamisella, ilmanvaihdon uusimisella., sekä saneeraamalla ulkovuori eristämällä  se villalla ja pinnoittamalla levyllä. Tässä hintavertailussa puuelementin tuomat edut putoavat toiseksi, sillä kaikki mainitut hommat on joka tapauksessa tehtävä. Ellei konseptia sitten osata myydä jollain ylivoimaisella tavalla. Onko tämä konsepti jo kirkkaana esillä myyntiesitteissä ja markkinointimateriaaleissa?

Otsikolla byrokratia ja määräykset

a) Uusien aluiden kaavoitus  on toivottoman hidasta kaupungeissa.

b) Sopivan maan hankinta ilman grynderin välistävetoa on vaikea yhtälö. Kaupunkien johdossa on perinteisesti ollut rakentajien edustajia. Maan käytön eturistiristiidat ovat ilmeiset.

c) määräysviidakko tuhoaa loput yritykset saada puukerrostalot pystyyn

Otsikolla missä asiakkaat?

a) Ekologisesti ajattelevia asiakkaita ei saa helpolla investoimaan kallimpiin, nariseviin puukerrostaloihin, kuin ehkä Helsingissä.

b) rakentamaan ei nykyään aleta, ennen kuin 2/3 asunnoista on myyty. Se hidastaa, ellei sitten kaupunki osta asuntoja?

Otsikolla entä kilpailu?

Kilpaijoita löytyy puurakentamisen parista. Stora Enso mm. tarjoaa kokonaispakettia puurunkoineen. Lienevät pitkällä kun arkkitehtien suunnitelupöydiltä löytyy Puu-Bo-talokonseptille myönnetty jaettu ykkössija Kouvolan E2-puurakentamiskilpailussa.

Tutustutaan vaikka Koskisen Oy:n TES (timber based element system) esitteisiin, joiden perusteella näkyy puuelementtituotteita löytyvän muiltakin.

Puurakentamiseen uskotaan innovaatiotasolla tehtyjen koekohteiden perusteella. Kauanko kestää rakentamisen esteiden poistaminen käytännössä?

Entä muu rakentamistapa sitten? Vaihtoehtoisena perinteinen betonielementtirakentaminen vie merkittävän osan markkinoista.

Otsikolla kouluttamista karsitaan ja virolainen työvoima

a) valtiovalta karsii koulutusta rankalla kädellä myös Kouvolassa.

b) rakentajat ovat lähteneet käyttämään ulkomaista työvoimaa ihan sen edullisuuden vuoksi. Jääkö nuorelle, koulutetulle rakentajalle tilaa? Tekeekö valtiovalta, ammattiliitot sen eteen töitä?

Otsikolla miten kannattaisi siis edetä?
Ei pidä alkaa kouluttaa ja tehdä elementtejä ennen kuin em. asiat on ratkaistu. Jos on edelläkävijä, saattaa saada koko potin – ajatellaan.

Mutta:
a) kaupungilla ei ole osaamista tässä rakentamisen kokonaisuudessa
b) on valittu konsultit, joiden konsepti ei yllä Voikkaan siltaa pidemmälle
c) ei kaupungin kuulu tehdäkään perustavaa laatua olevaa rakennemuutosta korjaus- ja uudisrakentamisen maailmaan
d) puukerrostaloja on yksin kappalein jo siellä täällä.

Osaamista olisi saada niistä koottua tieto yhteen ja alkaa painaa valtiovallan suuntaan määräysviidakon ja kaavoittamismääräysten keventämistä. Siihen lisättynä kaupungin tukeman yhtiön toiminta em. alueilla niin, ettei astuta kilpailulain rajoitusten sisäpuolelle.

Melko vaikealta kuullostaa, ainakin minusta.