Uutta latua etsittävä

 

Orastavaa keskustelua saadaan aikaan lehtien palstoille, mutta itse organisaatio, Kaupunki, etenee omaa latuaan. Iso koneisto ei helposti muuta suuntaansa ja lehtien palstoilla muutosten perään kyselevät kansalaiset heittelevät ideoitansa tuuleen. Ilkka Tontin (KS 15.5) ja Kari Taskisen (16.5) kirjoitukset osoittavat, että tarvetta keskusteluun on. Seuraavaksi alkaa kuitenkin kaikkien ideoiden alas ampuminen, kuten kunnon jäykkään byrokratiaan kuuluukin. 

Tosiasiat on kuitenkin myönnettävä, sillä Kymenlaakson asema on muuttunut voimakkaasti niistä vanhoista hyvistä ajoista, joihin maakuntaohjelmat on rakennettu. E18 tien seminaarit kutsuvat logistiikkaväkeä etelään. Idässä kauppakeskukset ja kylpylät nousevat palvelemaan venäläisiä. Lännessä Lahden vetovoima perustuu edelleen vanhaan business Cityyn sekä urheilukeskukseen loistavine hallitiloineen. Kouvolan rataverkoston vetovoima on hyytynyt ja varastointi on siirtynyt pyörien päälle. Paperitehtaat ovat meidät hylänneet ulkomaiden alempien kustannusten vuoksi, kiitos monien kankeiden palkka- ja energiaratkaisuiden vuoksi. Innovoivaa yliopistoa täällä ei ole ollutkaan.  Mitä tänne jää, siitä on nyt kysymys. Eloonjäämistaistelusta kassavirran pienentyessä. Mistä löytyy se tämän alueen avainsana vai onko se kooste vähän kaikesta?

Värikkäät, Kouvolaa hyvin etäisesti esittävät kuvat eivät saa muutosta aikaan verotuloissa eivätkä juurikaan hankkeet, joissa ei ole markkinavetoa. Ilkka Tontille vastaisin sen verran, että kannattaa kysyä kuka tuntee markkinoiden vaatimukset? Ehkäpä yrittäjältä saa vastauksen mitä tukea tarvitaan heti, että työpaikat säilyvät? Mikä tuote tai palvelu saisi aikaan kasvua ja miten niitä voitaisiin yhdessä tuottaa lisää? Kaupungin rooli on luonnollisesti tukea omilla toimillaan näiden innokkaiden yrittäjien olosuhteita paikkakunnalla.  Siihen kannattaisi laittaa panoksia lisää. Ja luonnollisesti on kokonaisuutta tukevia hankkeita, joiden tuloksena paikkakunnan olosuhteet paranevat. Niistä mainittakoon liikennesuunnittelu ja kaavoitus.

Nyt tarvitaan avointa keskustelua ja haastamista, jota onkin ollut hyvin mm. keskustavisioinnin yhteydessä. Uutta suuntaa on haettava ihan oikeasti, jota edes jonkinlaisia palveluja voidaan tarjota tässä maalikylässä.

Aloitteellisuuden tukeminen kuuluu johtamisen perusvälineisiin

Aloitteellisuudelle enemmän tukea

23.8.2012 4:00

Aloitteellisuuden tukeminen kuuluu johtamisen perusvälineisiin. Kouvolan kaupungin työntekijöissä on uskomattoman suuri voimavara, jos heidän ideointikykyään ruokitaan oikealla tavalla.

Monesti aloitteet nähdään esimiesten puolella aikaa vievänä selvittelytouhuna, ja käsittely on siksi hidasta, ellei suorastaan jarruttavaa.

Suoranaisia säästökohteita, uusia toimintatapoja ja ideoita ruokkiva aloitetoiminta on niin arvokasta pääomaa, että siihen tulisi rohkaista ja kannustaa kaikkia työntekijöitä. Helsingin kaupunki on nähnyt tämän asian tärkeäksi ja on avannut uuden Helinä-nimisen innovaatio- ja ideajärjestelmän. Sen avulla aloitteet saadaan käsiteltyä nopeammin ja otettua uudet innovaatiot nopeasti käyttöön. Samalla aloitetoiminnan periaatteet uusittiin täysin. Siellä siis nähdään aloitteellisuus tärkeänä. Miten asiat ovat Kouvolassa?

Kuntalaisaloitteellisuus olisi toinen kanava, jossa meidän pitäisi ryhdistäytyä. Lain mukaan valtuustojen pitää käsitellä kuntalaisten tekemät aloitteet. Esimerkkinä kouluverkosto-keskustelu, jossa iso kansalaisryhmä jäi tosin toiseksi.

Onkin ehkä pyrittävä vaikuttamaan päättäjiin ja viranomaisiin enemmin suorilla yhteydenotoilla, sillä selkeisiin kysymyksiin saadaan varmasti selkeä vastaus. Kansalaiskioski-niminen kyselylaatikko löytyy Kouvolan sivuilta ja sitä kannattaa koettaa myös.

Kaupungin kannattaisi avoimesti palkita aloitteellisia tahoja, jolloin saataisiin positiivista henkeä nostettua. Palkintona voitaisiin tarjota vaikkapa mahdollisuutta järjestää tapahtumia, joiden tuotto ohjattaisiin kaupungin kautta ryhmän osoittamalle taholle. Tämä aktivoisi erityisesti maaseutua talkootöihin tukemaan vaikkapa koulujensa tai palveluiden säilymistä.

Mistä Kouvolalle matkailumagneetti?

Mistä Kouvolalle matkailumagneetti?

31.7.2012 4:00

Matkailua ja turismia pidetään yhtenä työllistäjänä, ja potentiaalisia asiakkaita kävi Suomessakin viime vuonna yhä enemmän. Kouvolan osa tästä virrasta on kovin pieni. Monet kirjoittajat pohtivat tälläkin palstalla erilaisten kohteiden esille tuomista innokkaasti. Ideoissa on vain yksi vika. Ne eivät toteudu.Varsova

Ainakaan, jos emme saa ideoiden taakse todellisia liikemiehiä investoimaan, kaupunkia oikeasti laajentamaan tavoitteitaan matkailun suhteen ja voimakasta viestintää kertomaan hyvistä näkymistä. Siihen asti voimme vain katsoa, kuinka naapurit rakentavat paikkakuntiensa mainetta Meripäivillä, Saimaan kylpyläalueilla, hiihto- ja urheilukeskuksilla sekä kokouskaupunkeina.

Keskustelu käy kovin pienissä ympyröissä täällä Kouvolassa. Todella mielenkiinnolla odotan matkailupuolen suurta suunnitelmaa, johon täällä on aiemmin viitattu. Sen on oltava paitsi paikallistason suunnitelma, myös valtakunnallisesti merkittävien vetovoimatekijöiden visio. Ja sitten on saatava liikkeelle todella merkittäviä rahoja niiden visioiden toteuttamiseen, jos mielimme kääntää matkailutulojen virran ja työpaikkojen kasvun hyvinvointia tuomaan.

En kuitenkaan ole vakuuttunut Kouvolan kaupungin tahdosta lähteä rohkeasti eteenpäin ja kyvystä vakuuttaa valtakunnan tason investoijat tänne tulemisesta. Jotenkin me pyörimme vain pienessä kyläliigassa huolimatta siitä, että olemme jo suurkaupunki.

On totta, että jokin höyryveturi ei saa mukaan enempää maksavia matkustajia kuin sen käyttökulut ovat, mutta tämän veturinkin luomaa näkyvyyttä tulisi osata hyödyntää jatkossa suurempanakin asiana. Ja urheiluseurojen jo luomaa näkyvyyttä voitaisiin hyödyntää myös voimakkaalla yhteistyöllä ja markkinoinnilla.

Nyt tuntuu että meillä ei ole kuin värikkäitä kuvia ja Tykkimäki. Verla on ihan mukava, mutta kävijämäärä on pieni. Yli sataan tuhanteen kävijään pitäisi päästä vuositasolla monessa kohteessa ja siinä sarjassa emme paini. Mistä siis saisimme kunnon vetoapua? Kuka luo todellisen magneetin ja hankkii siihen rahat? Kuka uskoo Kouvolaan?

Pohjois-Kymen tierahat valuvat etelään

Ari Huuskosen kirjoitus (Lukijat 10.8.) laittoi pohtimaan tieverkoston kurjuutta ja monin paikoin 60-luvun tasolla pysymistä.

Olen itsekin ihmetellyt, miksi jokin VT 15:n kehitysprojekti kestää alkusuunnitelmista vuonna 2005 aina maailman tappiin? Vähitellen koko suunnitelma raskaine YVA-menettelyineen muuttuu vanhentuneeksi, mutta projektia tehdään edelleen samoilla kriteereillä – kun rahaa sattuu hieman lipsahtamaan ko. kohteeseen. Maanrakennuksen indeksi ehtii kulkemaan eteenpäin ajan kuluessa, eivätkä myönnetyt rahat riitä hidastahtisissa hankkeissa kuin osaan työstä. Kun työmaan perustamiskustannukset ovat iso osa kustannuksista, kannattaisi kohde viedä kerralla loppuun.

Maanrakennuksen suunnittelu ei näytä olevan myöskään joustavaa muuttumaan. Viime vuosina on alettu huomata kiertoliittymien käyttökelpoisuus ja ilmeinen halpuuskin. Nytkin Valkealassa Jyrääntien päässä on käynnissä kohtuuttoman iso työmaa verrattuna reilun kokoisen kiertoliittymän rakentamiseen.

Onko pysähdytty pohtimaan vaihtoehtoja vai vedetäänkö projekteja vuosikymmenen takaisilla suunnitelmilla? Onko teiden rakentamisessa opittu asioita ja voidaanko tehdä kevyempiä ratkaisuja? Ajan paljon ulkomailla, eikä 60 km/h -alueella iso kiertoliittymä ole lainkaan hankala liikenteelle.

Autoilijoilta kerätään 4,6 miljardia euroa veroja vuosittain, joista vain 40 prosenttia palautuu liikennepuolelle (tiet, rautatiet, vesistö). Siis me normaalit töissä käyvät ihmiset maksamme huimia summia valtion pohjattomaan kassaan saamatta juurikaan vastinetta rahoillemme.

Liikennepoliittisen linjauksen mukaan pääosa uuden tiestön rahoista menee E18-väylän rakentamiseen, josta Suomen eteläinen kultahammasrannikko ja venäläiset pääsevät nauttimaan aikanaan. Kouvolan alueen poliittinen vaikutusvalta on liian kevyttä saadakseen VT 12- ja VT 15-parannukset liikkeelle, sillä tuo eteläinen valtaväylä tulee olemaan kohteena seuraavan vuosikymmenen. Sinä aikana tehdyt suunnitelmat vanhenevat ja ihmisiä kuolee Pohjois-Kymenlaakson vanhoilla ja huonokuntoisilla liikenneväylillä kymmeniä.

Odottavatko ihmiset liikaa palvelua?

Tämä on kokemukseni mukaan juuri näin. Jos vaikka taloyhtiön talkoissa käy vuodesta toiseen samat kolme ihmistä muiden kurkkiessa verhojen raosta, on vastuunpaikoilijat nimetty. Kunhan vaan joku muu tekee niin pääsen arvostelemaan …

Lue Ilta-Sanomien pääkirjoitus aiheesta: http://www.iltasanomat.fi/paakirjoitus/art-1288485913186.html