Outoja keskusteluja politiikassa

Puheenjohtajat vaaliväittelyssä: outoa sillä heillä ei ole mitään tekemistä päivittäisen kunnallispolitiikan kanssa. Sitten he joutuvat kilpailemaan juontajan heittämiin aiheisiin ihmeellisellä kiireellä. Tämähän on nopean puhujan kilpailu. Päälle puhuminen ja juontajan kiirehtiminen estävät mielipiteen ilmaisun – se joka nokkelimmin tiivistää saa siunauksen.

Puheenjohtajat ovat erilaisia. Jollakin on tarve perustella, toinen osaa heti napata aiheeseen. Mutta loppujen lopuksi kunnallispolitiikan oikeat aiheet ovat konkreettisimpia. Onko tämä siis vain viihdettä? Kunhan kilpailevat. Kilpailujahan tv on täynnä kun ei muuta saa tehdä.

Pitää siis valita nokkelin huulenheittäjä seuraavalla kerralla. Soini olikin hyvä sellainen ja tulosta tuli. Tönkköselittäjä putoaa leikistä vaikka osaisi kaikki kunnallislain kiemurat ulkoa. Äänestäjää pidetään sen verran tyhmänä, että viihteen arvoilla mennään.

Sillä aikaa kylän raitilla katselen mainoskylttejä, noita tolppiin kiinnitettyjä. Ovat tänä vuonna keskittyneet muutamaan vaihtoehtoon. Mihin ovat muut hävinneet? Jämäkkä vaikuttaja ja Rakentava Voima kilpailevat suosiostamme. Vai ottaisinko vaaleatukkaisen neidon? Onko näissä parempaa viisautta?

Paikallislehti julkaisee mielipidekirjoituksia valikoiden: vaalimainostajalle laitetaan kolmekin juttua, kun joku surkimus-ehdokas saa kirjoittaa Napakoihin, jos haluaa. Esille siis pääsee rahalla ja äänestäjän sielun voi ostaa iskulauseilla?

Voi aikoja, voi tapoja!

Vienti olisi avainasemassa, jos osattaisiin panostaa

Oheisessa kirjoituksessa haluan kommentoida KS:n pääkirjoitusta 11.4.2013. Tätä keskustelua käydään ”ylemmällä tasolla” ja komissio patistaa Suomeakin avautumaan. Osaaminen on monesti pienestä kiinni ja vaatii vain rohkeutta lähteä liikkeelle. Valtion ja kunnan rooli on avustaa sen sijaan, että hukataan voimia paikalliseen puuhasteluun.

http://www.kouvolansanomat.fi/Mielipide—P%C3%A4%C3%A4kirjoitukset/2013/04/11/Vienti+on+kasvun+avain/2013215511663/67

Katso artikkeli ja kommenttini Kouvolan Sanomissa oheisesta linkistä:

Kommentteja kirjoitukseen ”Politiikka mädättää puurakentamisen”

Perussuomalaisten uusi edustaja Korpivaara on tarttunut minuakin jo pitkään kiinnostaneseen aiheeseen, eli puurakentamisen kiemuroihin Kouvolassa. Hänellä on ollut parikin kirjoitusta aiheesta Kouvolan Sanomissa. Viimeinen kirjoitus  Politiikka mädättää puurakentamisen 15.12. nostaa mielenkiintoisesti esiin minunkin pohtimani seikan, eli tasapuolisuuden totetumisen kaikessa julkisessa toimessa. En silti ole samaa mieltä betonirakentamisesta, mutta kaikki julkisivurakentaminen tulee olla samalla viivalla ja antaa asiakkaiden päättää mitä halutaan.

Kommenttini aiheeseen 16.6 KS:ssa:

Mielenkiinnolla odotan, että Korpivaara liittyy Vesa Vainion tavoin elinkeinotoimen toiminnan selkeyttäjien porukkaan valtuustossa. Korpivaara on oikealla asialla siinä, että kun kaupunki kaikessa muussa hankintoihin liittyvissä asioissa kertoo noudattavansa tarkasti lakia, niin näissä elinkeinohankkeissa ei sitä tarvitse tehdä. Tasavertaisuus ei toteudu myöskään saneerausmateriaalien osalta, kuten Korpivaara toteaa. Kaupunki ei mielestäni voi mitenkään suosia puumateriaalia vaan sen on kilpailutettava kaikki yhtä lailla. Jos arkkitehti lähtee puulinjalle löytyy sieltäkin monia vaihtoehtoja. Näin Woodprime on samalla viivalla isojen puuelementtivalmistajien kanssa ja silloin ratkaisevat monet seikat. Kalle Ylimäki puolustaa puuta aivan oikein luonnollisena materiaalina mutta yritysmaailma ratkaiskoon rakennusvaihtoehdot. Se mikä menee kaupaksi on tarpeellista materiaalia. Suosiminen ei ole valtion/kunnan puolelta sallittua, kuten jo telakkateollisuudenkin kanssa joudutaan toteamaan.

Kokonaisuutena saneerausmarkkina Suomessa on olemassa ja se odottaa vain ratkaisuaan. Valitettavasti myös päätöksen teko, kaavoitus ja lupa-asiat ovat vielä jarruttamassa puurakentamisen voittokulkua.Kuva

Puurakentamisella on perinteitä, mutta syntyykö niitä nykyisten määräysten puitteissa?

 

Kommenttini Vesa Vainion kirjoitukseen KS:ssa

Ei voi muuta kuin toivoa, että uusi kaupunginhallitus ottaa selkeän linjan kaikkeen rahankäytttöön ja toiminnan valvontaan. Tavoitteellisuus, hyvät suunnitelmat ja seuranta tulisi olla aina määriteltynä ja isommille hankkeille pitäisi nimetä ammattitaitoinen ja vastuunsa tunteva ohjausryhmä. Avoimuus on valttia ja usein on myönnettävä epäonnistuminenkin. Onhan niin, että asiakkaan ehdottama hanke onnistuu suhteessa 1/20, mutta asiantuntijoiden itsensä aloittamat hankeet saavat markkinat innostumaan vain suhteessa 1/100. On siis hyvin todennäköistä, että monenlaista ideaa on kokeiltava ja tunnusteltava, jotta saadaan tuloksia. Joten näitä juttuja pitää olla menossa monia, joista vain lupaavimmat viedään loppuun. Ja parhaat tekijät löytyvät kuitenkin kaupungin yrittäjien joukosta- siispä enemmin tätä väkeä vastuuseen tuloksen teosta ja kaupungin rooliksi hankkeiden tukeminen.

Aletaan siis ottaa opiksi näistä asioista ja laaditaan tavoitteelliset ja yksinkertaiset toimintaohjeet hankkeiden seulomiseen ja arviointiin. Innovatiivisuus on arvo sisänsä ja byrokratian ei saa antaa sitä tuhota. Mutta jossain menee raja ja se meidän on itse asetettava. Tulos tai ulos – on yksityispuolella selkeä toimintatapa.

Tarkastusosasto tarkastelee

Kaupungin hallitukselle esitetty sisäisen tarkastuksen raportti koskien Woodinnon hankintaepäselvyyksiä herättää kansalaisissa huolta ja hilpeyttä. Voiko olla niin, että voimassa olevia sääntöjä voidaan ylittää noinkin paljon ja tarkastusosasto ei pysty sanomaan asiaan juuta eikä jaata? Kiireellisyyteen vetoava virkamies on varmaan oikeassa virkaa hoitaessaan, eikä tarkastaja halua olla kehityksen esteenä? Tämä tulkintahan avaa monia mahdollisuuksia kaikille virkamiehillemme ja he saavat jatkossa ohittaa turhat pykälät hankintalaissa.  Soitto vaan kaverille, joka tekee ylivertaisen tarjouksen.  Kiireellisyyteen taidan minäkin vedota seuraavien pysäköintisakkojen osuessa kohdalleen. Vetoan kiireessä tehtyyn päätökseeni jättää auto siihen ja vetoan vielä pysäköintitarkastajaan, että hän vain tarkastelisi asiaani. Sama toimii verotuksessa ja ainahan voin etsiä uusista pykälistä muutosta vanhoihin verotusratkaisuihin. Oma selitykseni on jatkossa aina parempi kuin virkamiehen ratkaisu.

Jos vuoden 2009 alusta käytössä olleita sääntöjä olisi noudatettu elinkeinotoimen hankinnoissa, ei tarkastajienkaan toimia tarvitsisi asiaa enempää ruotia.  Kun kansallisten sääntöjen puitteissakin on menty ylärajoilla, hankintojen nimet viittaavat kaikki samaan asiaan, pitäisi tarkastelu muuttua tarkastukseksi.    Nyt jälkiselvityksestä kaikuu kansalle selityksen maku ja luottamus toiminnan avoimuuteen murenee. Tarkastusosasto joka vain tarkastelee, voidaan heti saneerata pois turhana kuluna. Kaupunginhallitus halunnee myös saada tämän hankkeen pois päiväjärjestyksestä ja tyytyy helppoon tiehen.  Woodinnoahan mainostetaan ainoana todellisena työllisyyttä kehittävänä hankkeena, eikä sitä siis pidä häiritä. Mitähän tämäkin kertoo elinkeinotoimesta Kouvolan asukkaille?  Munat samaan koriin ja menoksi.

Ote Kouvolan Sanomien jälkikirjoituksista 15.11.2012

Yritetty on kirjoitti:

Kyllä suuria suunnitelmia on tehty. Ne kaikki on vain ammuttu välittömästi alas. Mitä erikoisempi visio, sitä nopeammin se on torpattu. Kuitenkin juuri erikoisuus on valttia nykyaikana. Kukaan ei ole kiinnostunut Kouvolasta, koska se on täsmälleen samanlainen kuin mikä tahansa muu kaupunki.

Kouvolan ongelma ei ole visioiden puuttuminen, vaan asenneilmapiiri, ennakkoluulot ja nurkkakuntaisuus. Ne ovat edistyksen ja kehityksen suurimmat esteet. Kun nuo esteet saadaan ensin poistettua ja annetaan visionääreille ja niiden toteuttajille vapaat kädet, niin Kouvolan ihmeitä ja erikoisuuksia tullaan ihmettelemään kauempaakin

Vastasin näin:

Tämä on toinen asia, joka latistaa yrityksiä saada jotain aikaan. Eräät ammattimaiset tahot yrittivät saada aikaan avointa pohdintaa Kouvolan kehittämisen suunnasta ja kehittivät kokoon hienon seminaarin, johon kutsuttiin myös Lamminmäki. Professoritason luennoitsijat alustivat visiointia, mutta arvoisa kaupunginjohtaja puhui vaan kännykkäänsä tärkeitä asioita ja halvensi näin tilaisuutta ja asukkaiden yritystä tuoda jotain uutta näkemystä kaupungin kehittämiseen.

Eräs toivoa antava tilaisuus järjestettiin keskustavisio 2030 yhteydessä kun kaupungin nuori arkkitehti sai meitä kokoon peräti 10 halukasta ideoijaa kaupungintalolle. Kaikki päästelivät täysillä näkemyksiään innostuneesti. Toimitin hänelle itse jopa valokuvia näkemieni eri kaupunkien onnistuneista ja jopa erittäin halvoista rakennelmista, jotka toivat eräille paikkakunnille mainetta. Hetken sai jopa ajatella, että niillä voisi olla jotain kysyntää ja tarvetta.

Itse olen seurannut kirjoittelua jo vuosia ja itsekin langennut kiusaukseen silloin tällöin kertoa ainakin itseäni innostavista visoista ja mahdollisuuksista – niinkuin niin monet näillä palstoilla.  Mutta täällä pyöritellyt ajatukset kaikuvat kuuroille korville ja päättäjät istuvat ihan muualla. Läksinpä valtuustoehdokkaaksikin ja olen aina esiintynyt omalla nimelläni, ettei tule vääriä käsityksiä – haluaisin olla mukana kehittämässä hienoa kaupunkiamme. Mutta ei tämäkään toiminut ja täällä sitä taas kirjoitellaan teidän muiden mukana. 

Joten hyvä Yritetty on, todellakin yritetty on.

Kouvolan asema

Huomioita Kouvolan asemasta – siis paikastamme Kaakkoisessa Suomessa

Kun Kouvolassa pyritään saamaan aikaan lopullisia päätöksiä Ratamokeskuksen rakentamisesta, toimivat ympäristökunnat aktiivisesti tärkeämmän asian ympärillä. Työllisyyytä ja kaupankäyntiä pyritään lisäämään joka suunnassa kauppakeskuksien, vapaa-ajan paikkojen ja elämyskohteiden kehittämisellä.

Kouvola ei ole osannut määritellä paikkaansa nopeasti muuttuvassa markkinassa, vaan keskustelu pyörii paikallisten päätösten ympärillä. Samaan aikaan Lappeenrannassa on vedetty valtakunnallista ja venäläisten huomiota lentokentän toiminnan laajennuksella, kauppakeskuksilla, Rauhan alueen rakentamisella ja nyt sitten Ikealla. Lahdessa on pysyvät monumentit urheilukeskuksen muodossa ja mainetta on hankittu business citynä jo riittävästi. Ministerivoimalla on Kotka saanut E18 hankkeen liikkeelle jonka avulla turistivirrat ohittavat entistä helpommin Kouvolan. Meillä puuhastellaan edelleen pienten, paikallisten hankkeiden parissa, eikä minkäänlaista suurta visiota ole kyetty laatimaan.Ehkä voimme lohduttautua sillä, että meillä ei sentään ole niin paljon velkaa muin naapureilla. Toivottavasti he kapsahtavat suuriin suunnitelmiinsa ja turistit taas kiinnostuvat eräpoluistamme. Valitettavasti niin ei taida vaan käydä ja kaupungista poismuutto kiihtyy.

Siispä meidän pitäisi saada aikaan suurempien linjojen suunnitelma, joka perustuu joko alueella olemassa oleville tai hankittaville vahvuuksille. Kaupungin johdon tulisi kyetä linjaamaan riittävän laaja ja kauas kantava kehityssuunnitelma, jota kohti voisivat kaikki toimijat tähdätä. Keskusta-alueen 2030 suunnitelmassa on jo sen suuntaista ajatusta, mutta mitä muuta olisi tehtävä kaupungin aseman kohentamiseksi turismin ja Suomen kartalla? Koska venäläiset turistit pysähtyvät entistä enemmin jatkossa Lappeenrantaan, Vaalimaalle, Kotkaan – ja ajavat sitten Helsinkiin, olisi täällä oltava erilaista nähtävää ja koettavaa. Mitä se voisi olla? Mikä kiinnostaa ihmisiä laajoin joukoin, vai voisimmeko koota pienten tapahtumien verkoston? Tarvitaanko majoitustilaa ja minkälaista? Toimiiko joukkoliikenne kaupungin silllä ja maaseudun suuntaan? Olemmeko talvi – vai kesäihmisiä? Onko voimaa löydettävissä jopa vanhenevan väestömme keskuudesta, karjalaisuudesta, sotilaspiireistä, mistä vaan. Kaupantekoa, yrittäjien tukemiseen panostamista ja infrastruktuuria tarvitaan mutta sitä ei kannata roiskia sinne tänne. Tarvitaan Suuri Suunnitelma.

Tämän tyyppistä visiointia omin voimin ja ehkä ulkopuolisen näkemyksen avulla olisi kyettävä tekemään. Ja mielellään pian, sillä koko ajan maakunta ja maailma ympärillämme kehittyy ja me taannumme samaa vauhtia. Kaupungilla on oikeasti mahdollisuus ottaa johtajuus Kymenlaakson positiivisimman alueen kehittäjänä jos sitä oikein haluamme. Jos eivät omat voimat riitä suosittelen ottamaan oppia lähialueiden onnistumisesta ja myös epäonnistumisista.

Yliopistoa emme saa, virastojen siirrot kiertävät meidät ja kuntien yhdentyminenkin Kouvolan lipun alle yskii. Tehkäämme siis jotain uutta, josta kaikki voivat olla ylpeitä.Kuva

Vastaukseni Mika A. Väyryselle keskustelussa Woodinnosta 22.10.12

 

Puurakentamisen kehittämisen sijaan yrittäjien pitäisi luoda Kouvolassa toimivia urakointiryhmiä, jotka pystyvät toteuttamaan hankkeet tehokkaasti. Siitä syntyy säästö ja kilpailuetu.

Vahinko vaan, että heti ensimmäisessä tarjotussa hankkeessa homma karahti kiville kun olisi pitänyt alkaa kilpailuttamaan hanketta. Kaupungin toimintavoilla tämä ei voi menestyäkään. Mutta jos tämän kaltainen tuote osataan paketoida kannattavasti, voisi se oikealla markkinoinnilla lähteäkin kehittymään ja osaamista alkaisi keskittymään alueelle. Tehtaan tekemiseen ja hallien pakkotäyttämiseen sen sijaan ei pidä ensin keskittyä.

Siis kaupungin hommiahan nämä eivät ole. Rahoituksen etsiminen, tilojen tarjoaminen, työvoiman koulutus, kaavoitus, jne kuuluvat kaupungille, ei yrittämiseen sotkeutuminen. Jos kaupunki tarjoaa sen lisäksi pari kohdetta kilpailutettavaksi (siis muut rakennustavat saavat tulla myös tarjomaan vaihtoehtojaan), pääsee yrityskeskittymä testaamaan oman puurakentamisen vaihtoehtonsa kilpailukykyä ja voi koettaa hioa toimintamalliaan. Elementtien valmistajia löytyy alueelta yllin kyllin, kunhan mallit on tehty ja testattu. Työllisyyttä siis syntyy näiden alihankkijoiden kautta. Puunkäytön lisääminen mahdollistaa hyvän sahatavaran tuottajien pärjäämisen. Ilmastointi- ja sähkötöitä syntyy jne.

Kannatan tällaisen yrityskeskittymän tukemista kaikilla hyväksytyillä tavoilla. Muuta rakennustavat saavat tietysti lähteä samaan kisaan mukaan. Konsultteja ei tarvita juurikaan tässä kisassa. Kaupungin omassa organisaatiossa tulisi olla rahoituksen hankinnan asiantuntemusta tarjolla.

Näin se homma etenee.

 

Aloitteellisuudelle enemmän tukea

23.8.2012 Kouvolan Sanomissa ollut kirjoitukseni

Aloitteellisuuden tukeminen kuuluu johtamisen perusvälineisiin. Kouvolan kaupungin työntekijöissä on uskomattoman suuri voimavara, jos heidän ideointikykyään ruokitaan oikealla tavalla.

Monesti aloitteet nähdään esimiesten puolella aikaa vievänä selvittelytouhuna, ja käsittely on siksi hidasta, ellei suorastaan jarruttavaa.

Suoranaisia säästökohteita, uusia toimintatapoja ja ideoita ruokkiva aloitetoiminta on niin arvokasta pääomaa, että siihen tulisi rohkaista ja kannustaa kaikkia työntekijöitä. Helsingin kaupunki on nähnyt tämän asian tärkeäksi ja on avannut uuden Helinä-nimisen innovaatio- ja ideajärjestelmän. Sen avulla aloitteet saadaan käsiteltyä nopeammin ja otettua uudet innovaatiot nopeasti käyttöön. Samalla aloitetoiminnan periaatteet uusittiin täysin. Siellä siis nähdään aloitteellisuus tärkeänä. Miten asiat ovat Kouvolassa?

Kuntalaisaloitteellisuus olisi toinen kanava, jossa meidän pitäisi ryhdistäytyä. Lain mukaan valtuustojen pitää käsitellä kuntalaisten tekemät aloitteet. Esimerkkinä kouluverkosto-keskustelu, jossa iso kansalaisryhmä jäi tosin toiseksi.

Onkin ehkä pyrittävä vaikuttamaan päättäjiin ja viranomaisiin enemmin suorilla yhteydenotoilla, sillä selkeisiin kysymyksiin saadaan varmasti selkeä vastaus. Kansalaiskioski-niminen kyselylaatikko löytyy Kouvolan sivuilta ja sitä kannattaa koettaa myös.

Kaupungin kannattaisi avoimesti palkita aloitteellisia tahoja, jolloin saataisiin positiivista henkeä nostettua. Palkintona voitaisiin tarjota vaikkapa mahdollisuutta järjestää tapahtumia, joiden tuotto ohjattaisiin kaupungin kautta ryhmän osoittamalle taholle. Tämä aktivoisi erityisesti maaseutua talkootöihin tukemaan vaikkapa koulujensa tai palveluiden säilymistä.

 

Ilkka Mäkijärvi

Valkeala, Kouvola

Uudet tuulet puhaltavat

 

Kouvolan kaupungin elinkeinotoimi on päättänyt uudistaa täysin linjansa. Se ottaa tavoitteeksi tehdä Kouvolasta Suomen yritysystävällisimmän kunnan ja kasvattaa verotulojaan 10%:lla uusien työpaikkojen myötä. Tavoitellaan myös  nuorisotyöttömyyden ja syrjäytymisen vähentämistä nuorille suunnatulla työhön laskeutumis- ja koulutusohjelmallaan. Maaseudulle käynnistetään erityiset paikallisten palvelujen kehitysohjelmat, joiden tavoitteena on työllistää erityisesti nuorta väkeä.

Homma käynnistyy kutsumalla kaikki yrittäjät tai sellaiseksi haluavat Vuoropuhelupäiville, jossa puidaan käytännön tasolla yrittämisen ongelmia ja selvitellään kaupungin tai rahoituksen tukitoimien tarvetta käytännön tasolla. Samalla sovitaan virkamiesten jalkauttamisesta yrityksiin selvittämään asioita yrittäjien ja työntekijöiden kanssa keskustellen. Yhteisiä   Vuoropuhelupäiviä jatketaan kunnes kaikki halukkaat on saatu haastatelluksi.  Sitten alkaa elinkeinojohdossa ja kaupungin hallituksessa saadun tiedon lajittelu rahoituksellisiin, teknisiin, hallinnollisiin ja tukitoiminnan muutosta vaativiin kysymyksiin. Nämä alueet poikivat kunkin vastuualueen johdolle tehtävän saada käytännön toimet käyntiin välittömästi joko käyttäen olemassa olevaa toimintatapaa, tai tarvittaessa sitä täysin muuttaen.  Uudet yritysideat tuodaan vielä ideariiheen, jossa kaikki mahdolliset tukitoimet ja kanavat selvitetään. Vastaavat keskustelupäivät käydään koululaisten vanhempien, kotona asuvien vanhusten, töissä käyvien ihmisten, pitkäaikaistyöttömien, opiskelijoiden ja yleensä julkisia palveluja kaipaavien kanssa. Kukin viranomaistaho laatii listan keskeisistä kysymyksistä listan, jota käydään purkamaan. Toiminnan linjaukset valmistellaan kaupungin hallituksessa ja vahvistetaan valtuustossa, joka seuraa toiminnan mittareiden kehittymistä.

Samaan aikaan kaikki käynnissä olevien entisten hankkeiden tavoitteet ja odotettavissa olevat tulokset perataan.  Sellaiset hankkeet, jotka eivät ole työllistäneet, niillä ei ole alueen sivistyksellistä tasoa tai turvallisuutta lisäävää päämäärää lopetetaan ja saadut avustukset palautetaan.  Uudet haasteet odottavat kehitysväkeä käytännön työn parissa käytännön kysymysten ratkomisessa.  Kahden vuoden kuluttua on saavutettu taso, joka huomioidaan valtakunnallisesti palkitsemalla Kouvola Suomen yrittäjäystävällisimpänä kuntana. Samaan aikaan muuttovirta on kääntynyt positiiviseksi ja verotulojen kasvun myötä uuden tyyppisiä palveluja on saatu luotua myös maaseudulle.  Itse asiassa maaseudulla työllisyys on kasvanut eniten ja yrittäjät tehneet sukupolvenvaihdoksia runsaasti. Kouvolan nimi alkaa kuulua yhä kauemmas ja sen toimista tullaan ottamaan mallia kauempaakin.

Ilkka Mäkijärvi (kok)

Valkeala, Kouvola