Asukas Kouvolan Valkealasta
Työ- ja elinkeinoministeriö – Hallituksen iltakoulu linjasi terveen kilpailun edistämistä.
Tähän kannattaa tutustua myös Kouvolassa! Ollaanko kaikessa toimittu kilpailua sallivasti ja annettu mahdollisuus myös yksityisille yrittäjille? Ovatko kaikki yrittäjät vapaassti mukana kaupungin johtamissa hankkeissa?
Koska monesti voidaan joutua liikaa yksityisen yrittämisen puolelle, pitäisi kaupungin toimia pikemminkin edistäjänä kuin yrittäjänä.
Aimo Ahti julkaisi 7.9 Kouvolan Sanomissa yleiskirjoituksen nimeltä ” Woodinno Kouvolalle työpaikkoja luova mahdollisuus”
Sitä kommentoinut Ado Sakari Ala-Krekola komppasi jopa suorilla lainauksilla em. kirjoitusta. Halusin sanoa asiasta pari sanaa, jotka tulivat tästäkin hankkeesta mieleeni:
Adolle,
komppaat vähän liikaa juuri julkaistua kirjoitusta. Kyse on lähinnä siitä tuleeko Kouvolan laittaa riskisijoituksiin rahaa vai pitäisikö sellaiset sijoitukset antaa ykstyisten yritysten tehtäväksi? Sijoitukset Woodinnohankkeessa ovat nyt veronmaksajapainotteiset ja yksityiset ovat mukana vain nimellisesti. Kun pitäisi olla päinvastoin.
Tuotteena puuelementti ei ole uusi, mutta tottakai sillä voi olla markkinoita. Nyt viitataan markkinoilla kuitenkin kaupungin omiin kohteisiin, jotka voitaisiin saneerata käyttäen puu-elementtejä. Missä on todellinen markkina? Miten se saavutetaan? Tottakai prototyyppejä pitää tehdä ja näissä kaupunki voi auttaa – sikäli kun ei tule eturistiriitoja,eikä rikota kilpailulakia. Mutta nyt täytyisi olla jo markkinoinnissa voimakas panostus, eikä tuotannossa. Sillä köydestä ei voi työntää – asiakkaita pitää löytää ensin vetämään.
Tästä on mielestäni kysymys kaikessa kaupungin tukemissa hankkeissa. Sillä hankeihmiset pyörittävät asioita tottuneesti hankerahoilla. Hankerahalla on kuitenkin saatu hyvin harva menestyvä liiketoiminta pyörimään. Vai voiko joku nimetä jonkin? Kouvolassakin riittää väärillä lähtötiedoilla käynnistettyjä hankkeita putkitehtaasta alkaen. Kaupunki ei vain ole oikea taho tässä hommassa. Kaupungin pitää pysyä roolissaan mahdollistajana. Sen pitää luoda mahdollisuuksia kaavoittamalla, tarjoamalla halpaa tonttimaata. Ehkä myös edullisia vuokratiloja rakentamalla. Mutta ei yrittäjänä. Siinä käy muuten niin, että konsultit ryöväävät kassan ja tulos jää nollaan. Katsotaanpa nyt millaiset tilauskirjat on puuelementeillä? Onko asiakaskunta ympäri Suomen herännyt. Kaupungin hidas kaavoittajakin on vasta aloittanut Kuusaan puukerrostaloalueen kaavoituksen. Vuodet siinä vierivät vielä!
Onko siis todella niin, että ei Kouvolassa ole koskaan esitetty parempia hankkeita? Voi ollakin elinkeinotoimesta katsottuna niin, sillä rahoitustapa ei suosi yksityisiä ideoita vaan hankkeita. Jos sama raha (miljoonia vuosittain!) olisi laitettu olemassa olevien yritysten tarvitsemiin markkinointi- ja vientitukiin, olisi Kouvolassa aivan toiset näkymät. Nyt Kouvolassa toimivat firmat ovat elinkeinotoimelle sivuseikka.
Ilkka Mäkijärvi
Valkeala, Kouvola
Mielipidepalstoilla käytyyn keskusteluun on pakko minunkin puuttua, sillä Kouvolan rakentaminen ei onnistu tällä tavalla. Ainakin Herrat Tossavainen ja Taskinen näyttävät olevan törmäyskurssilla aivan kuin hallitus ja oppositio. Peräpeili on ihan hyvä väline jos sitä käyttää oikein. Ennustaminen on vaikeaa, varsinkin tulevaisuuden, sanotaan. Yhteistyötä ei kuitenkaan saada aikaan helposti ja monesti nämä jutut menevät sanojen mittelöiksi, valitettavasti. Ja tiedon puutteessa elävä yleisö lisää löylyä kirjoittamalla asioista tai paremminkin niiden vierestä
.
Tiedon oikea jakaminen Kouvolan johdon taholta olisi kovasti tarpeen, jotta kansalaiskeskustelukin suuntautuisi oikeille urille. Hyvätkin asiat, kuten virkojen määrän suuri vähentäminen vesittyy, jos samaan aikaan perustetaan toisia virkoja joista uutisoidaan. Mielikuvaksi jää kaikille tuhlaus ja keskustelu käy kiivaana kykenemättömistä johtajista. Vantaalla kerrottiin vastikään 400.000 panostuksesta syrjäytyneiden nuorten asianhoitajien palkkauksessa, josta saatiin arviolta 800.000 säästöt. Positiivinen uutinen, vaikka kulut näyttävät aluksi lisääntyneen. Henkilöstöjohtaja Päivi Karhu kirjoittikin 11.6 asiallisen tiedotteen Kouvolan henkilöstön tilanteesta. Tämän tyyppisiä katsauksia toivoisi näkevänsä enemmänkin, joskaan selittelyyn pidä mennä, kuten joissain muissa tiedotteissa on tehty. Johto tietää esimerkiksi miten yritystoiminnan ja työpaikkojen luomista tuetaan ja ohjataan Kouvolassa. Siitä kannattaisi pitää selkeät katsaukset ja valaista enemmänkin yritysmaailmaa ja ehkä kansalaisiakin tulevista mahdollisuuksista.
Tämän lehden pääkirjoitus 11.6 puhui vallan keskittymisestä ja sen tarpeellisuudesta. Vaikeina aikoina johtajuus on aina noussut arvoonsa ja ne vanhat hyvät ajat taitavat olla kaukana edessäpäin. Niitä tähyilemään tarvitaan johtajia, jotka osaavat myös kommunikoida. Kaupungin valtuustoa on arvosteltu ja kylläkin aiheesta heikoksi ja hajanaiseksi. Varmaan se sitä onkin kuntaliitoksen jäljiltä. Eri alueelliset asiat painavat mieltä ja yhteistä säveltä ei tahdo löytyä. Puolueet yrittävät kilvan saada pisteitä itselleen ja alueellisia ääniä ensi syksynä. Johdon selkeät linjaukset antaisivat kestävämmän pohjan keskusteluille ja oikeasti työllisyyttä ja verotuloja kasvattavia voitaisiin yhdessä tukea. Samalla vähenisi paine sosiaalipuolen ja palvelujen leikkauksilta ja yhteishenki paranisi. Sillä ilman pääkohdista yhtä mieltä olevaa valtuustoa ei saada aikaan muuta kuin pulinan jatkuminen. Tällaista johtajien esiintuloa odotetaan Kouvolassa.
Ilkka Mäkijärvi
Kouvola, Valkeala
Olen seurannut mielenkiinnolla valtuustolle esitettyä Woodinno-hanketta, sekä aiheen ympärillä käytyä aiempaa keskustelua. Kiinnitin huomiota eräisiin perusteluihin, joiden mukaan tähän hankkeeseen on syytä lähteä mukaan koska se on ainoa todella työllisyyttä kehittävä hanke tässä kaupungissa. En voi olla pohtimatta elinkeinotoimeen tehtyjä useiden miljoonien vuosittaisia panostuksia ja niistä saatuja hyötyjä. Onko todella niin, ettei mitään muuta ole tulossa? On kerrottu, että toimitiloista kamppailevat useat suuryritykset ja matkailunvirtakin odottaa räjähdystään idän suunnasta. Eikö niihin uskotakaan enää? Puuelementti-projektissa, josta monia nimiäkin käytetään, työpaikkojen luku on aluksi ollut jopa 1000. Tällä hetkellä tilauskirjojen täyttymistä odotellaan ja töissä lienee muutama henkilö. Markkinavisioita lueskellessa voi myös huomata, että Kouvolan kaupunkia odotetaan puuelementtirakentamisen asiakkaaksi. Onhan yksi päiväkoti jo tehtykin näillä tuotteilla. Onhan se hyvä, että on ensimmäinen mallikohde, mutta tässä tarvitaan koko valtakuntaa ja jopa vientiä asiakkaaksi. Nyt myönnettyä kahta miljoonaa on siis syystä suunnata markkinan avaamiseksi lähinnä erilaisten toteutuvien hankkeiden tukemisella. Aiemmin tässä lehdessä esitetty yrittäjä Hyyryläisen ehdotus yritysten suorasta tuesta olisi siis varteenotettava vaihtoehto, jos sieltä esitetään selkeitä markkinointi- tai jopa tilaussuunnitelmia. Yritysvetoisuus toisi varmasti enemmän imua ja kaupungin riskit voitaisiin hajauttaa. Toivottavasti rahaa ei tulla käyttämään ulkopuolisten konsulttien palkkioihin, vaan todellisiin, Kouvolan työllisyyttä edistäviin hankkeisiin.
Tästäpä pääsemmekin Kouvolan suurta budjettivajetta koskeviin keskusteluihin. On varmaan selvää, että valtiontalouden leikkaukset tulevat koskemaan myös Kouvolaa. Valtuutetuilta tehdyssä kyselyssä säästöjä osattiin haeskella lähinnä henkilöstöä vähentämällä, mutta palveluita ei näin vaalien alla lähdetä leikkaamaan edes puheissa. Verokertymän kasvattamiseenei tunnu riittävän kenelläkään keinoja. Em. heikohkot työllisyyttä edistävät hankkeet eivät näytä tuovan kassaan lisää rahaa lähiaikoina, pikemminkin päinvastoin. Toivoisin tulevan valtuuston ja kaupunginhallituksen ottavan vakavasti esiin elinkeinotoimen tavoitteiden radikaalin tehostamisen ja resurssien käytön tehostamisen. Onhan meillä myös uusi elinkeinojohtaja, jonka saavutuksista tosin emme ole saaneet vielä julkisesti kuulla. Monen johtajan mallilla asiat eivät etene hallitusti, sillä julkisesti asetettuja tavoitteita pitää määrätietoisesti johtaa hyvää lopputulosta kohti. Uskon, että Kouvolan teollisuudessa, logistiikassa ja maaseudussa on käyttämättömiä voimavaroja, joista voidaan saada nopeastikin työllistäviä hankkeita. Uusia yrittäjiä ei pidä pompotella pöydältä toiselle, kuten olen ikäväkseni kuullut tapahtuvan. Rahaa pitää kohdentaa ensisijaisesti työllisyyden ja matkailun kasvattamiseen, ei pitkäaikaisiin tutkimuksiin. Ne kuuluvat valtiovallalle ja suuryrityksille. Professuurin tukeminenkin on niin kauaskantoista puuhaa, että annetaan yliopistokaupunkien tehdä se ja keskitytään perusopetukseen, joka luo nuorisolle hyvän elämän mahdollisuuden kotipaikkakunnalla.
Ilkka Mäkijärvi
Valkeala, Kouvola
12.11.2011 4:00
Monenlaista vääntöä esiintyy lehtien palstoilla ja arvattavasti valtuustoryhmien sisällä — Kotiharjun puolustajat vastaan Sairaalanmäki.Tässä rytäkässä unohtuu moni tosiasia ja koko juttu vääristyy meille asukkaille tuntemattomaksi mössöksi. Ainoa varma on se seikka, että me maksamme, oli päätös sitten mikä tahansa. Siksi haluan vedota vielä päättäjiin, että he pitäisivät järjen käsissä ja pohtisivat tosissaan esitettyjä laskelmia ja käytännön asioita.
Olen Mäelle rakentamisen puolella, varsinkin kun sieltä juuri kotiuduin. Vuodeosastot ovat haastattelemieni hoitajien mielestä ihan sopivat silloin, kun ne on remontoitu. Todella ahdas sumppu löytyy ensiavun polilta, missä minäkin odotin parin kokeen tulosten perusteella tehtyä sisäänottoa yhdeksän tuntia. Syynä on selvästi se, että lääkäreitä ei ole riittävästi. Ei se, että käytävät ovat ahtaat.
Sopivasti ajoitettuna ja vaiheittain laajennettuna saa ympäristöön rakennettua uutta tarpeellista tilaa selvästi halvemmalla kuin Kotiharjuun. Kustannukset voidaan jakaa pidemmälle jaksolle ja remontoida kaikista tiloista käyttökelpoisia. Vanhoista vuodeosastoista saadaan käyttökelpoisia huoneita yhdistämällä.
Hyödyntämättä on ajatus sairaalan alla sijaitsevista kallioluolista, jonne saadaan helposti hissiyhteys ja luodaan näin myös kriisiajan varmuutta. Myöskään ei ole todella pohdittu syntyvien liikenneruuhkien määrää keskustassa. Vuorojen vaihtuessa, potilaiden liikkuessa ja omaisten sahatessa edes takaisin jo nyt ahtailla kujilla Kotiharjun alueella ovat ruuhkat ennen näkemättömät. Katsokaa liikennettä nyt työaikojen alkaessa ja päättyessä!
Keskitetään terveyspalvelumme Kuusankoskelle, siellä on tilaa hengittää. Syntyisi myös kaivattua synergiaa Carean kanssa kun rakennetaan Carean omistamalle maalle. Psykiatrian sairaalakin saa jatkoaikaa samalla.
Kouvolan johdossa on syntynyt liike keskittämisen varjolla tuoda keskustaan edes jotain, kun liikkeitä sieltä on häädetty ostoskeskukseen. Häätämisellä tarkoitan puitteiden huononemista ja venäläisten turistien puutetta. Ydinkeskusta ry:kin on asettunut Kotiharjun puolelle, kai saadakseen edes jotain asiakkaita. Kaupungin olisi aika keskittää tarmonsa luomaan liiketoiminnan mahdollisuuksia niin keskustassa kuin muuallakin kaupungissa.
Ilkka Mäkijärvi
Valkeala, Kouvola
27.6.2011 4:00
Ehdottaisin Manskin puron korjaamiseksi mallia, jossa vaarallinen uoma täytettäisiin lähes kokonaan. Aukon päälle asennettaisiin matala teräskouru, jossa vesi virtaisi. Näin suoritettuna toimenpide olisi edullinen ja veden virtaus säilyisi Manskilla. Matala ura ei olisi vaarallinen ja tyydyttäisi varmaan useimpia.
Vastaavanlainen ratkaisu on toteutettuna Tanskan Skivessä. Siellä kourut on vielä valaistu ledeillä altapäin, joten puro näkyy myös öisin. Myös kuorma-autolla voi ajaa kansien päällä eli huoltoajot sujuvat helposti.
Kuvia Tanskan Skiven kävelykadulta
Ilkka Mäkijärvi
Valkela, Kouvola
Orastavaa keskustelua saadaan aikaan lehtien palstoille, mutta itse organisaatio, Kaupunki, etenee omaa latuaan. Iso koneisto ei helposti muuta suuntaansa ja lehtien palstoilla muutosten perään kyselevät kansalaiset heittelevät ideoitansa tuuleen. Ilkka Tontin (KS 15.5) ja Kari Taskisen (16.5) kirjoitukset osoittavat, että tarvetta keskusteluun on. Seuraavaksi alkaa kuitenkin kaikkien ideoiden alas ampuminen, kuten kunnon jäykkään byrokratiaan kuuluukin.
Tosiasiat on kuitenkin myönnettävä, sillä Kymenlaakson asema on muuttunut voimakkaasti niistä vanhoista hyvistä ajoista, joihin maakuntaohjelmat on rakennettu. E18 tien seminaarit kutsuvat logistiikkaväkeä etelään. Idässä kauppakeskukset ja kylpylät nousevat palvelemaan venäläisiä. Lännessä Lahden vetovoima perustuu edelleen vanhaan business Cityyn sekä urheilukeskukseen loistavine hallitiloineen. Kouvolan rataverkoston vetovoima on hyytynyt ja varastointi on siirtynyt pyörien päälle. Paperitehtaat ovat meidät hylänneet ulkomaiden alempien kustannusten vuoksi, kiitos monien kankeiden palkka- ja energiaratkaisuiden vuoksi. Innovoivaa yliopistoa täällä ei ole ollutkaan. Mitä tänne jää, siitä on nyt kysymys. Eloonjäämistaistelusta kassavirran pienentyessä. Mistä löytyy se tämän alueen avainsana vai onko se kooste vähän kaikesta?
Värikkäät, Kouvolaa hyvin etäisesti esittävät kuvat eivät saa muutosta aikaan verotuloissa eivätkä juurikaan hankkeet, joissa ei ole markkinavetoa. Ilkka Tontille vastaisin sen verran, että kannattaa kysyä kuka tuntee markkinoiden vaatimukset? Ehkäpä yrittäjältä saa vastauksen mitä tukea tarvitaan heti, että työpaikat säilyvät? Mikä tuote tai palvelu saisi aikaan kasvua ja miten niitä voitaisiin yhdessä tuottaa lisää? Kaupungin rooli on luonnollisesti tukea omilla toimillaan näiden innokkaiden yrittäjien olosuhteita paikkakunnalla. Siihen kannattaisi laittaa panoksia lisää. Ja luonnollisesti on kokonaisuutta tukevia hankkeita, joiden tuloksena paikkakunnan olosuhteet paranevat. Niistä mainittakoon liikennesuunnittelu ja kaavoitus.
Nyt tarvitaan avointa keskustelua ja haastamista, jota onkin ollut hyvin mm. keskustavisioinnin yhteydessä. Uutta suuntaa on haettava ihan oikeasti, jota edes jonkinlaisia palveluja voidaan tarjota tässä maalikylässä.
Mistä Kouvolalle matkailumagneetti?
31.7.2012 4:00
Matkailua ja turismia pidetään yhtenä työllistäjänä, ja potentiaalisia asiakkaita kävi Suomessakin viime vuonna yhä enemmän. Kouvolan osa tästä virrasta on kovin pieni. Monet kirjoittajat pohtivat tälläkin palstalla erilaisten kohteiden esille tuomista innokkaasti. Ideoissa on vain yksi vika. Ne eivät toteudu.
Ainakaan, jos emme saa ideoiden taakse todellisia liikemiehiä investoimaan, kaupunkia oikeasti laajentamaan tavoitteitaan matkailun suhteen ja voimakasta viestintää kertomaan hyvistä näkymistä. Siihen asti voimme vain katsoa, kuinka naapurit rakentavat paikkakuntiensa mainetta Meripäivillä, Saimaan kylpyläalueilla, hiihto- ja urheilukeskuksilla sekä kokouskaupunkeina.
Keskustelu käy kovin pienissä ympyröissä täällä Kouvolassa. Todella mielenkiinnolla odotan matkailupuolen suurta suunnitelmaa, johon täällä on aiemmin viitattu. Sen on oltava paitsi paikallistason suunnitelma, myös valtakunnallisesti merkittävien vetovoimatekijöiden visio. Ja sitten on saatava liikkeelle todella merkittäviä rahoja niiden visioiden toteuttamiseen, jos mielimme kääntää matkailutulojen virran ja työpaikkojen kasvun hyvinvointia tuomaan.
En kuitenkaan ole vakuuttunut Kouvolan kaupungin tahdosta lähteä rohkeasti eteenpäin ja kyvystä vakuuttaa valtakunnan tason investoijat tänne tulemisesta. Jotenkin me pyörimme vain pienessä kyläliigassa huolimatta siitä, että olemme jo suurkaupunki.
On totta, että jokin höyryveturi ei saa mukaan enempää maksavia matkustajia kuin sen käyttökulut ovat, mutta tämän veturinkin luomaa näkyvyyttä tulisi osata hyödyntää jatkossa suurempanakin asiana. Ja urheiluseurojen jo luomaa näkyvyyttä voitaisiin hyödyntää myös voimakkaalla yhteistyöllä ja markkinoinnilla.
Nyt tuntuu että meillä ei ole kuin värikkäitä kuvia ja Tykkimäki. Verla on ihan mukava, mutta kävijämäärä on pieni. Yli sataan tuhanteen kävijään pitäisi päästä vuositasolla monessa kohteessa ja siinä sarjassa emme paini. Mistä siis saisimme kunnon vetoapua? Kuka luo todellisen magneetin ja hankkii siihen rahat? Kuka uskoo Kouvolaan?
Uusi blogi-sivusto, jossa julkaisen artikkeleitani ja keskustelen niitä kommentoivien ihmisten kanssa
Ilkka Mäkijärvi 