Säästöjä syntyy palveluja tehostamalla

Kirjoitukseni Kouvolan Sanomissa

24.10.2012 4:00

Meille ehdokkaille on maalailtu vaikeita aikoja säästöpaineiden edessä. Mutta uusien, veroja lisäävien toimenpiteiden ehdottajat ovat vähissä siksi, että ei uskota Kouvolan kykyyn tehdä työtä ja kasvattaa verotulojaan. Säästökohteita etsitään jatkuvasti väärästä päästä, eli pohditaan vain palvelujen supistamista.

Palveluissa säätöjä pitäisi etsiä toimintaa tehostamalla. Nykyisellään esimerkiksi terveydenhuollossa tehdään runsaasti turhaa raportointityötä. Tehostamista olisi raportoinnin vähentäminen tai keskittäminen taloustehtäviin koulutetuille henkilöille.

Kaupungin elinkeinotoimen hankerahojen täysin uusi kohdentaminen tuo myös säästöä. Nykyisen elinkeinojaoston purkaminen, Kinnon toiminnan supistaminen ja kaiken elinkeinotoiminnan uudelleen arviointi säästäisi melkoisen summan vuosittain rahaa.

Voidaan etsiä aivan uusi suunta. Koska Kouvolan yritysystävällisyys on koko maan tasollakin mitattuna nollassa tulisi etsiä hankkeita, jotka hyödyntävät yrittäjiä ja kaupunkia. Tällainen uusi teema voisi olla vaikkapa nuorten aktiivisen työllistäjän tittelin hankkiminen valtakunnan tasolla. Yhteiskuntatakuu ja nuorten yhä laajeneva ammatillinen koulutus voitaisiin ottaa ykköshankkeeksi ja näin saada moninkertainen hyöty nykyisiin hankkeisiin verrattuna. Saadaan valtion tukemaa työvoimaa ja annetaan nuorille tulevaisuus.

Valtuustossa tulisi olla aktiivisia osaajia, jotka kykenevät arvioimaan työpaikkojen rakennemuutoksen todelliset avainasiat niin tehtaissa, kaupassa kuin pienyrittämisessäkin. Nykyisellään esittelijöiden huonosti perustellut hankkeet ovat menneet kaikilta päättäjiltä läpi ilman kysymyksiä, koska osaaminen niiden arviointiin ei ole riittänyt.

Ilkka Mäkijärvi

Kunnallisvaaliehdokas (kok.)

Valkeala, Kouvola

Nuorisossa on voimaa

Minua on huolettanut kovasti nuorten huononeva tilannne työmarkkinoilla ja yhteiskunnan mukana pysymisessä. Kouvolan alueellakin on nuorten vaikeaa saada kunnon lähtöasemia elämälleen. On oltava tarjolla säännöllistä ohjelmaa nuorelle, joka päättää peruskoulunsa ja olisi valmis seuraavaan elämän vaiheeseen. Vanhat hyvät ajat ovat ohi ja nyt täytyy paitsi nuoren itse, myös yhteiskunnan tehdä kovasti töitä alkuasetelman parantamiseen. Tämän startin pitäisi sisältää mahdollisimman monipuolisesti eri vaihtoehtoja nuoren motiviin pitämiseksi korkealla. Jokainen pitkäaikaistyötön ja ja syrjäytynyt nuori maksaa tälle yhteiskunnalle päivittäin suuria summia ja on kaikkien yhteinen taakka; pahimmassa tapauksessa loppuelämänsä. Se on myös raskasta heidän perheilleen, jotka kamppailevat saadakseen lapsensa elämään mukaan. Helposti saatavissa olevat huumeet ja alkoholi ovat helppo vaihtoehto nuorelle, joka ei ole vielä saanut otetta elämästään. Tässä asiassa pitää unohtaa puoluerajat ja tarttua toimeen. Säästöä voi syntyä myös panostamalla henkilöstöön, kuten Vantaalla oli tehty kesän aikana. 400.000 euron panos henkilöstöön toi ainakin 800.000 euron säästön, kun syrjäytyneitä tai sinne ajautumassa olevia avustettiin siirtymään takaisin yhteiskuntaan. Tämän tyyppiseen toimintaan pitää suhtautua vakavasti, eikä tuijottaa yksipuolisesti palkkakustannuksia. Jos yrittäjät saadaan mukana ohjelmaan tukemalla heitä yhteiskunnan varoin, voisi se tuoda esimerkiksi oppisopimuspaikkoja lisää.

Toivon, että ensi vuoden alusta toteutuva nuorisotakuu antaa tälle asialle postiivisen lähtölaukauksen. Paikallisesti meidän on oltava valmiita tukemaan tätä toimintaa aktiivisesti.

Ilkka Mäkijärvi

Valkeala, Kouvola

http://www.ely-keskus.fi/fi/uutiset/uutiset_etusivu/Sivut/Nuorisotakuutunnetuksiviidenministerinvoimin.aspx

Uutta latua etsittävä

Orastavaa keskustelua saadaan aikaan lehtien palstoille, mutta itse organisaatio, Kaupunki, etenee omaa latuaan. Iso koneisto ei helposti muuta suuntaansa ja lehtien palstoilla muutosten perään kyselevät kansalaiset heittelevät ideoitansa tuuleen. Ilkka Tontin (KS 15.5) ja Kari Taskisen (16.5) kirjoitukset osoittavat, että tarvetta keskusteluun on. Seuraavaksi alkaa kuitenkin kaikkien ideoiden alas ampuminen, kuten kunnon jäykkään byrokratiaan kuuluukin.

Tosiasiat on kuitenkin myönnettävä, sillä Kymenlaakson asema on muuttunut voimakkaasti niistä vanhoista hyvistä ajoista, joihin maakuntaohjelmat on rakennettu. E18 tien seminaarit kutsuvat logistiikkaväkeä etelään. Idässä kauppakeskukset ja kylpylät nousevat palvelemaan venäläisiä. Lännessä Lahden vetovoima perustuu edelleen vanhaan business Cityyn sekä urheilukeskukseen loistavine hallitiloineen. Kouvolan rataverkoston vetovoima on hyytynyt ja varastointi on siirtynyt pyörien päälle. Paperitehtaat ovat meidät hylänneet ulkomaiden alempien kustannusten vuoksi, kiitos monien kankeiden palkka- ja energiaratkaisuiden vuoksi. Innovoivaa yliopistoa täällä ei ole ollutkaan. Mitä tänne jää, siitä on nyt kysymys. Eloonjäämistaistelusta kassavirran pienentyessä. Mistä löytyy se tämän alueen avainsana vai onko se kooste vähän kaikesta?

Värikkäät, Kouvolaa hyvin etäisesti esittävät kuvat eivät saa muutosta aikaan verotuloissa eivätkä juurikaan hankkeet, joissa ei ole markkinavetoa. Ilkka Tontille vastaisin sen verran, että kannattaa kysyä kuka tuntee markkinoiden vaatimukset? Ehkäpä yrittäjältä saa vastauksen mitä tukea tarvitaan heti, että työpaikat säilyvät? Mikä tuote tai palvelu saisi aikaan kasvua ja miten niitä voitaisiin yhdessä tuottaa lisää? Kaupungin rooli on luonnollisesti tukea omilla toimillaan näiden innokkaiden yrittäjien olosuhteita paikkakunnalla. Siihen kannattaisi laittaa panoksia lisää. Ja luonnollisesti on kokonaisuutta tukevia hankkeita, joiden tuloksena paikkakunnan olosuhteet paranevat. Niistä mainittakoon liikennesuunnittelu ja kaavoitus.

Nyt tarvitaan avointa keskustelua ja haastamista, jota onkin ollut hyvin mm. keskustavisioinnin yhteydessä. Uutta suuntaa on haettava ihan oikeasti, jota edes jonkinlaisia palveluja voidaan tarjota tässä maalikylässä.

Mistä Kouvolalle matkailumagneetti?

31.7.2012 4:00

Matkailua ja turismia pidetään yhtenä työllistäjänä, ja potentiaalisia asiakkaita kävi Suomessakin viime vuonna yhä enemmän. Kouvolan osa tästä virrasta on kovin pieni. Monet kirjoittajat pohtivat tälläkin palstalla erilaisten kohteiden esille tuomista innokkaasti. Ideoissa on vain yksi vika. Ne eivät toteudu. Varsova

Ainakaan, jos emme saa ideoiden taakse todellisia liikemiehiä investoimaan, kaupunkia oikeasti laajentamaan tavoitteitaan matkailun suhteen ja voimakasta viestintää kertomaan hyvistä näkymistä. Siihen asti voimme vain katsoa, kuinka naapurit rakentavat paikkakuntiensa mainetta Meripäivillä, Saimaan kylpyläalueilla, hiihto- ja urheilukeskuksilla sekä kokouskaupunkeina.

Keskustelu käy kovin pienissä ympyröissä täällä Kouvolassa. Todella mielenkiinnolla odotan matkailupuolen suurta suunnitelmaa, johon täällä on aiemmin viitattu. Sen on oltava paitsi paikallistason suunnitelma, myös valtakunnallisesti merkittävien vetovoimatekijöiden visio. Ja sitten on saatava liikkeelle todella merkittäviä rahoja niiden visioiden toteuttamiseen, jos mielimme kääntää matkailutulojen virran ja työpaikkojen kasvun hyvinvointia tuomaan.

En kuitenkaan ole vakuuttunut Kouvolan kaupungin tahdosta lähteä rohkeasti eteenpäin ja kyvystä vakuuttaa valtakunnan tason investoijat tänne tulemisesta. Jotenkin me pyörimme vain pienessä kyläliigassa huolimatta siitä, että olemme jo suurkaupunki.

On totta, että jokin höyryveturi ei saa mukaan enempää maksavia matkustajia kuin sen käyttökulut ovat, mutta tämän veturinkin luomaa näkyvyyttä tulisi osata hyödyntää jatkossa suurempanakin asiana. Ja urheiluseurojen jo luomaa näkyvyyttä voitaisiin hyödyntää myös voimakkaalla yhteistyöllä ja markkinoinnilla.

Nyt tuntuu että meillä ei ole kuin värikkäitä kuvia ja Tykkimäki. Verla on ihan mukava, mutta kävijämäärä on pieni. Yli sataan tuhanteen kävijään pitäisi päästä vuositasolla monessa kohteessa ja siinä sarjassa emme paini. Mistä siis saisimme kunnon vetoapua? Kuka luo todellisen magneetin ja hankkii siihen rahat? Kuka uskoo Kouvolaan?