Ja hovioikeus päätti, ettei kysessä ollutkaan lahjus. Oikeudentaju on kovilla, kun yrittää soveltaa näitä toimintatapoja ja moraalia omaan elämäänsä. En millään pysty hyväksymään sellaista leväperäistä toimintaa, jota tässä kapungissa näköjään saa vapaasti harjoittaa. Yhteisen hyvän nimissä toimivat aikaansaavat henkilöt ovat todella vaarallisella tiellä. Kun olen vielä lähtenyt vaaleihin ehdokkaaksi, voin vain pohtia mihin olenkaan pääni pistämässä?
Kirjoitukseni Kouvolan Sanomissa aiemmin:
Virkamiesten lahjojen raja vedettävä tarkkaan
21.1.2012 4:00
Entisen kaupunginjohtajan hieronnasta noussut kohu poikii jo kirjoituksia lahjan ottamisen puolesta, ja asiaa vähätellään. Onhan tässäkin kaupungissa varmaan suurempiakin asioita, jos ne vaikka osattaisiin laittaa euromääräiseen järjestykseen.
Ajatellaan, että panoksia tarvittaisiin muualla ja tällaiset lillukanvarret pitäisi unohtaa, katsoa ne hyväksytyksi.
Tässä mielestäni tulee kuitenkin vastaan rajanveto lahjan ja lahjuksen välillä. Alkaa myös syntyä käsityksiä virkamiesten tavasta toimia.
Kaupungilla aletaan pohtia yleisesti, että mitä muuta vielä isompaa siellä on jaettu ja jaetaan? Toki pohdintaa kiihdyttää paikallisen aviisin innokkuus uutisoida asiaa ja käsitellä sitä jopa kolmella sivulla.
Uskoakseni oikeudessa on kuitenkin osattu tulkita ero lahjan ja lahjuksen välillä, joten siinä mielessä tämä asia on ainakin ensimmäisessä vaiheessa käsitelty. Kadunmiehen näkökulma on saanut vahvistuksen ja oikeus voittaa.
Virkamiehellä on suuret rahasummat vallassaan, kun Kouvolan kokoinen kaupunki lähtee hankkimaan palveluja, ja totta kai tavaran toimittaja pyrkii tekemään hyvän vaikutuksen päättäjään.
Maan tapa on tuoda pieniä joululahjoja asiakkaille, ja siinä lienee raja, jota ei pitäisi ylittää. Kahvit juodaan pullan kera ja ehkä käydään kerran syömässä. Muuten alkaa tulla päättäjän rakennustyömaalle lautakasoja, kaupungin työvoimalla tehdään remontteja, käytetään palveluja ilmaiseksi, eli käytetään asemaa omasta mielestä vain hieman hyväksi. Jos on tehnyt mielestään jotain hyvää kaupungin asukkaille, voi kai siitä saada hieman korvaustakin, ajattelee pian virkamies, jollei rajaa piirretä selkeästi johonkin kohtaan.
Odotan siis kaupungin johdolta päättäväisyyttä linjauksissaan ja ymmärrystä siitä, että se luo kansalaisten käsityksiä kaupungin tavasta hoitaa yhteisestä etua. Jos pieni asia on mahdollista, ei siitä ole pitkä matka seuraavaan asteeseen. Suomalaisuuteen kuuluu tietty suoraselkäisyys, jota ei pidä väheksyä.
Ilkka Mäkijärvi
Kouvola, Valkeala
Ilkka Mäkijärvi 